Wikipedia

Ero sivun ”Ryhmä (etnologia)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
31 935 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Velma (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
66 024 muokkausta
p fix
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
 
'''Ryhmä''' on [[kansatiede|kansatieteessä]] noin 30–50:n, enintään alle sadan samansukuisen ihmisen joukko. Se on yleensä [[klaani]] tai laajennettu perhe. Joskus [[pygmi|pygmien]] ja bushmannien kaltaisilla kiertelevillä [[metsästäjä-keräilijä|metsästäjä-keräilijöillä]] on ryhmiin perustuva yhteiskunta. Ryhmän jäsenet ovat yleensä tasa-arvoisia, mutta ryhmässä saattaa olla erikoistunut [[shamaani]] ja suurmies [[big man]].
'''Ryhmä''' on [[kansatiede|kansatieteessä]] noin 30–50:n, enintään alle sadan samansukuisen ihmisen joukko. Se on yleensä [[klaani]] tai laajennettu perhe. Joskus [[pygmi|pygmien]] ja bushmannien kaltaisilla kiertelevillä [[metsästäjä-keräilijä|metsästäjä-keräilijöillä]] on ryhmiin perustuva yhteiskunta. Ryhmän jäsenet ovat yleensä tasa-arvoisia, mutta ryhmässä saattaa olla erikoistunut [[shamaani]] ja suurmies [[big man]]. Ryhmän käsitteen esitteli [[kulttuuriantropolgia|kulttuuriantropologi]] [[Elman Service]], jonka mielestä ryhmä on pienin ihmisyhteisö.
 
== Ryhmä ==
 
Ryhmät elävät lähes aina [[metsästäjä-keräilijä|metsästyksellä ja luonnon antimien keräilyllä]] ja niissä vallitsee yleensä tasa-arvo. Ryhmällä on monesti epävirallinen johto, joka voi olla vaikkapa kokenut metsästäjä, jonka neuvoja kuunnellaan, mutta jokaine ryhmän jäsen tekee päätöksensä itse.
"Johto" saattaa olla esimerkiksi joukko vanhimpia tai "[[Big man|big man]]", joka on hankkinut johtajuuden henkilökohtaisilla taidoillaan. Big manin asema ei periydy<ref>http://209.85.129.132/search?q=cache:DN1xxm4bq1sJ:www.helsinki.fi/arkeologia/kurssit/KAR110_Johdatus_sl2008/KAR%2520110%2520luento%252011.rtf+heimo+p%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6kunta&cd=6&hl=fi&ct=clnk&gl=fi,Luento 11: esineistä kulttuureihin▼
, Johdatus arkeologiaan, Antti Lahelma
</ref>. Päätökset vaativat silti yleensä kaikkien hyväksynnän. Ryhmät ovat tavallisimpia harvaan asutuilla alueilla. Joidenkin tietojen mukaan yli 70 henkilön yksikkö hajoaa helposti sisäisiin riitoihin.
 
▲"Johto" saattaa olla esimerkiksi joukko vanhimpia tai "[[Big man|big man]]", joka on hankkinut johtajuuden henkilökohtaisilla taidoillaan. Big manin asema ei periydy<ref>[http://209.85.129.132/search?q=cache:DN1xxm4bq1sJ:www.helsinki.fi/arkeologia/kurssit/KAR110_Johdatus_sl2008/KAR%2520110%2520luento%252011.rtf+heimo+p%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6kunta&cd=6&hl=fi&ct=clnk&gl=fi Antti Lahelma: Johdatus arkeologiaan,Luento luento 11: esineistäEsineistä kulttuureihin]</ref>. Päätökset vaativat silti yleensä kaikkien hyväksynnän. Ryhmät ovat tavallisimpia harvaan asutuilla alueilla. Joidenkin tietojen{{lähde tarkemmin}} mukaan yli 70 henkilön yksikkö hajoaa helposti sisäisiin riitoihin.
Ryhmä on pieni, liikkuva ja muuttuva ihmisten muodostama joukko. Ryhmä voi olla hyvinkin lyhytikäinen. Siihen tulee ja siitä lähtee ihmisiä<ref>isu, sivu 143</ref>. Siinä on vain vähän tai ei lainkaan kiinteän yhteiskunnan piirteitä. Ryhmä ei synnytä ruoka- tai muuta tarvikeylijäämää. Omaisuus jaetaan kaikkien kesken. Uskontoa pitävät yllä [[shamaani]] ja muut ryhmän jäsenet. Ryhmässä ei ole veroja, poliisia, lakia eikä armeijaakaan. Toisaalta vanhukset jätetään heitteille. Ruokaa voi toiselta ottaa kyselemättä, mutta kärsityt vääryydet saatetaan kostaa kenenkään puuttumatta asiaan. <ref>isu, sivu 142</ref>. Big manin ja shamaanin lisäksi ryhmässä ei ole ammatillista tai muunlaista eriytymistä lukuun ottamatta sukupuoleen ja ikään pohjautuvaa työnjakoa.▼
 
Nykymaailmassa ryhmäyhteisöjä on mm. [[mbuti]]-[[pygmi|pygmeillä]], [[bushmanni|bushmanneilla]] ja joillain [[Australian aboriginaalit|Australian aboriginaaleilla]]. Ryhmäyhteisö on todennäköisesti kaikkein alkuperäisin inhimillisen yhteiskunnan muoto.
▲Ryhmä on pieni, liikkuva ja muuttuva ihmisten muodostama joukko. Ryhmä voi olla hyvinkin lyhytikäinen. Siihen tulee ja siitä lähtee ihmisiä<ref>isuIhmisen suku 5, sivuNykyiset alkuperäiskansat, WSOY 1955. ISBN 951-0-18783-6. s. 143.</ref>. Siinä on vain vähän tai ei lainkaan kiinteän yhteiskunnan piirteitä. Ryhmä ei synnytä ruoka- tai muuta tarvikeylijäämää. Omaisuus jaetaan kaikkien kesken. Uskontoa pitävät yllä [[shamaani]] ja muut ryhmän jäsenet. Ryhmässä ei ole veroja, poliisia, lakia eikä armeijaakaan. Toisaalta vanhukset jätetään heitteille. Ruokaa voi toiselta ottaa kyselemättä, mutta kärsityt vääryydet saatetaan kostaa kenenkään puuttumatta asiaan. <ref>isuIhmisen suku 5, sivus. 142.</ref>. Big manin ja shamaanin lisäksi ryhmässä ei ole ammatillista tai muunlaista eriytymistä lukuun ottamatta sukupuoleen ja ikään pohjautuvaa työnjakoa. Nykymaailmassa ryhmäyhteisöjä on mm. [[mbuti]]-[[pygmi|pygmeillä]], [[bushmanni|bushmanneilla]] ja joillain [[Australian aboriginaalit|Australian aboriginaaleilla]]. Ryhmäyhteisö on todennäköisesti kaikkein alkuperäisin inhimillisen yhteiskunnan muoto.
 
== Pygmien ryhmät ==
 
Pygmeistä akat, bakat ja mbutit elävät pienryhmissä, joissa on monta toisilleen sukua olevaa perhettä. Parheet ryhmittyvät, koska suurriistan metsästys onnistuu vain ryhminä<ref name="juuret">Afrikan kulttuurien juuret, Tietolipas 134,. Tammer-Paino Oy, Tampere 1995ISBN1995. ISBN 951-717-822-0. ISSN 0562-6129,. Luku II 2.: Taloudelliset edellytykset, sivus. 198.</ref>. Tällöin leireissä on alle 50 ihmistä. Ruhmien koko muuttu jatkuvasti, kun perheet vierailevat sukulaistensa luona. parheet asuvat toistaan erillään majoissaan. Ryhmissä kunnioitetaan vanhinta miestä, joka on ryhmälisten isä, eno tms., joka ei kuitenkaan koskaan käske ketään. Riitoja ratkaistaan pumumalla, ihmisten lähtemisellä joksikin aikaa pois ryhmästä tai rituaalien avulla. Omaisuus jaetaan kaikkien kesken. Yksiavioisuus vallitsee, miehet ja naiset ovat suunnillaan tasa-arvoisia. Silti työnjakoa on, esim naiset keräävät kasviravinnon, esim syötävät lehdet, jamssin ja sienet. Miehet metsästävät. Metsästysmenetelmä riippuu muun muassa riistasta, vuodenajasta ja ryhmän koosta. Suurnisäkkäitä, mm norsuja, metsästetään sadekaudella keihäin aseistautunein miesryhmin. Ajometsästyksessä monen leirin miehet, naiset ja lapset ajavat muun muassa piikisikoja metsään levitettyihin verkkoihin. Ajometsästykseen liittyvät tärkeimmät uskonnolliset menot ja avioliittojen solmiminen. Yksin liikkuvat miehet metsästävät apinoita. Leirit siirretään josksu suuren asuinalueen toiseen osaan<ref name="isu">Ihmisen suku 5, tietoaukeama Keski-Afrikan pygmit, s. 144-145.</ref>. Mbutien ryhmä jakautuu, jos sen koko on yli 7-14 perhettä<ref name="juuret" />.
Tällöin leireissä on alle 50 ihmistä. Ruhmien koko muuttu jatkuvasti, kun perheet vierailevat sukulaistensa luona. parheet asuvat toistaan erillään majoissaan. Ryhmissä kunnioitetaan vanhinta miestä, joka on ryhmälisten isä, eno tms., joka ei kuitenkaan koskaan käske ketään. Riitoja ratkaistaan pumumalla, ihmisten lähtemisellä joksikin aikaa pois ryhmästä tai rituaalien avulla. Omaisuus jaetaan kaikkien kesken. Yksiavioisuus vallitsee, miehet ja naiset ovat suunnillaan tasa-arvoisia. Silti työnjakoa on, esim naiset keräävät kasviravinnon, esim syötävät lehdet, jamssin ja sienet. Miehet metsästävät. Metsästysmenetelmä riippuu muun muassa riistasta, vuodenajasta ja ryhmän koosta. Suurnisäkkäitä, mm norsuja, metsästetään sadekaudella keihäin aseistautunein miesryhmin. Ajometsästyksessä monen leirin miehet, naiset ja lapset ajavat muun muassa piikisikoja metsään levitettyihin verkkoihin. Ajometsästykseen liittyvät tärkeimmät uskonnolliset menot ja avioliittojen solmiminen. Yksin liikkuvat miehet metsästävät apinoita.
Leirit siirretään josksu suuren asuinalueen toiseen osaan<ref name="isu">Ihmisen suku 5, Nykyisen alkuperäiskansat, WSOY 1955, ISBN 951-0-18783-6, tietoaukeama Keski-Afrikan pygmit, sivu 144-145</ref>.
 
Mbutien ryhmä jakautuu, jos sen koko on yli 7-14 perhettä<ref>juuret, sivu 198</ref>.
 
== Heimo ja ryhmä ==
 
[[Heimo]] on ryhmää suurempi, ja siinä on yleensä jonkinlainen johto toisin kuin ryhmässä. Monet heimot koostuvat ryhmistä, esim [[Ojibwayt|ojibwa]]-intiaanit. Heimot ovat yleensä ryhmää pitkäikäisempiä.
Monet heimot koostuvat ryhmistä, esim [[Ojibwayt|ojibwa]]-intiaanit. Heimot ovat yleensä ryhmää pitkäikäisempiä.
 
== Makroryhmä ja mikroryhmä ==
Rivi 38 ⟶ 31:
 
== Viitteet ==
 
{{Viitteet}}
 
[[Luokka: Kansatiede]]
[[Luokka: Kulttuuriantropologia]]
[[Luokka: Sosiologia]]
[[Luokka: Kulttuurit]]
 
[[en:Band society]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ryhmä_(etnologia)”