Ero sivun ”Hudson River -koulukunta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
==Tausta ja vaikutteet==
 
Hudson River -koulukunnan maalaukset käsittelevät teemoja, jotka olivat keskeisiä 1800-luvun Yhdysvalloissa: löytöretkeilyä, uuden löytämistä ja uudisasutusta. Maalaukset myös kuvaavat amerikkalaista maisemaa [[pastoraali]]sissa asetelmissa, ihminen ja luonto ovat sovussa keskenään. Maisemat ovat realistisia ja yksityiskohtaisia. Ne ovat luonnon idealisoituja muotokuvia, joissa [[kolonialismi]] ja koskematon erämaa usein asetetaan vastakkain. Taiteilijat jakoivat luonnonkauneuden kunnioituksen [[Henry David Thoreau]]n ja [[Ralph Waldo Emerson]]in kaltaisten aikalaiskirjailijoiden kanssa. Pohjoisamerikkalaisella luonnonromantiikalla oli pitkä perinne. Keskeisiä olivat myös [[James Fenimore Cooper]], [[Jack London]] ja [[Ernest Thompson Seton]], jotka tunnetaan erä- ja intiaanikuvauksistaan. Taustalla vaikuttivat myös [[John Ruskin]]in ajatukset luonnon totuuden tutkimisesta.<ref>Jussi Kivi: Kaunotaiteellinen eräretkeilyopas, s. 120, 122. Kustannusosakeyhtiö Taide, 2004. ISBN 951-608-050-2</ref>
 
Hudson River -koulukunnan taiteilijoiden esikuvia maalaustaiteessa olivat [[Claude Lorrain]], [[John Constable]] ja [[William Turner (taidemaalari)|William Turner]]. Samoihin aikoihin 1830–1870-luvuilla kukoisti myös saksalainen [[Düsseldorfin koulukunta]], jonka taidekäsitykset ja maalaustekniikka vaikuttivat Hudson River -koulukunnan taiteilijoihin. Koulukunnan toiseen sukupolveen kuulunut [[Albert Bierstadt]] opiskeli Düsseldorfissa vuosina 1853–1857. Düsseldorfilainen maalausote yhdistääkin Hudson River -koulukunnan ja Eurooppalaisen maisemamaalauksen tradition myös suomalaiseen [[Kansallisromantiikka|kansallisromanttiseen]] maisemamaalaukseen, vaikka amerikkalaiset käyttivätkin tavallisesti paljon suurempia maalauskankaita kuin suomalaiset.
Hudson River -koulukunnan taiteilijat uskoivat, että amerikkalainen luonto oli Jumalan ilmentymä, vaikka taiteilijoiden uskonnollinen vakaumus vaihtelikin. Heidän esikuviaan maalaustaiteessa olivat [[Claude Lorrain]], [[John Constable]] ja [[William Turner (taidemaalari)|William Turner]].
 
==Koulukunnan periaatteet==
Samoihin aikoihin 1830–1870-luvuilla kukoisti myös saksalainen [[Düsseldorfin koulukunta]], jonka taidekäsitykset ja maalaustekniikka vaikuttivat Hudson River -koulukunnan taiteilijoihin. Koulukunnan toiseen sukupolveen kuulunut [[Albert Bierstadt]] opiskeli Düsseldorfissa vuosina 1853–1857. Düsseldorfilainen maalausote yhdistääkin Hudson River -koulukunnan ja Eurooppalaisen maisemamaalauksen tradition myös suomalaiseen [[Kansallisromantiikka|kansallisromanttiseen]] maisemamaalaukseen, vaikka amerikkalaiset käyttivätkin tavallisesti paljon suurempia maalauskankaita kuin suomalaiset.
Thomas Cole julkaisi vuonna 1835 ohjelmanjulistuksensa ''Essays on American Scenery'', joka innoitti maisemamaalareita pitkään. Maalausten aineksiksi nousivat elementit, joita vanhassa maailmassa ei ollut, kuten Kalliovuoret, laaja preeria, biisonit, kanjonit ja suuret joet erämaan keskellä. Taiteilijat näkivät itsensä uuden maiseman kartoittajina ja eräänlaisina luonnonhistorian tutkijoina ja kerääjinä, jotka tallensivat kaukaisten seutujen luontoa piirustusten ja maalausluonnosten ohella valokuvin. Tutkimusretkeilyn hengessä he osallistuivat kaukaisten ja arktisten seutujen retkikuntien matkoihin.<ref>Jussi Kivi: Kaunotaiteellinen eräretkeilyopas, s. 122-123. Kustannusosakeyhtiö Taide, 2004. ISBN 951-608-050-2</ref>
 
Hudson River -koulukunnan taiteilijat uskoivat, että amerikkalainen luonto oli Jumalan ilmentymä, vaikka taiteilijoiden uskonnollinen vakaumus vaihtelikin. Heidän esikuviaan maalaustaiteessaMaisemat olivat [[Claude Lorrain]], [[John Constable]] jausein [[Williammahtavan Turneralkuvoimaisen (taidemaalari)|Williamluonnon Turner]]ylistyksiä.
Maalausten yksityiskohdat kuvataan realistisesti, mutta useat näkymät ovat yhdistelmiä monista eri paikoista. Taiteilijat matkustivat erikoisiin ja joskus äärimmäisiin ympäristöihin kerätäkseen aineksia maalauksiaan varten. Matkoilla tehtiin luonnoksia, joiden pohjalta maalaukset koostettiin kotiin palattua.
 
Maalausten yksityiskohdat kuvataankuvattiin realistisesti, mutta useat näkymät ovatolivat yhdistelmiä monista eri paikoista. Taiteilijat matkustivat erikoisiin ja joskus äärimmäisiin ympäristöihin kerätäkseen aineksia maalauksiaan varten. Matkoilla tehtiin luonnoksia, joiden pohjalta maalaukset koostettiin kotiin palattua.
 
==Toinen sukupolvi==