Ero sivun ”Indonesian ympäristöpolitiikka” versioiden välillä

Vuodesta 2003 Indonesian laki säätää rahoittajat vastuuseen rahanpesusta, jos ne edistävät laittomia metsän hakkuita tai muita ympäristörikoksia. Alkuperäiskansojen maa-oikeudet on kirjattu Indonesian perustuslakiin. [[Suharto]]n hallitus 1965-1998 ei piitannut maaoikeuksista. Maansa takaisin saaneet alkuperäiskansat istuttavat Chris Langin mukaan harvoin sellupuita, koska siitä saatavat tulot ovat pieniä.<ref name="Like2008">Tehtaan Varjossa Selluteollisuus matkalla etelään, Like 2008 (Chris Lang, Banks, Pulp and People 2007) kalakuolemat s. 33, Indonesia 44-47, 101-107, maaoikeus s. 57, lainat s. 58, laki s.57, 61, Deutsche Bank s. 62</ref>

 

Indonesiassa käytetään [[sellu]]ntuotantoon koskematonta luonnonmetsää ja sademetsää. Laajoja metsäalueita on raivattu Sumatralla plantaaseiksi selluntuotantoon. CIFORin (''Centre for International Forestry Research'', Bogor, Indonesia) mukaan vuonna 2000 selluteollisuus oli tuhonnut 835 000 ha sademetsää. Sellukapasiteetti kasvoi 1 milj. tn:sta vuonna 1990 6 milj. tonniin vuonna 2001. Sellutuotannosta 75 % oli kahdella tuottajalla: APP (''Asia Pulp and Paper'') ja APRIL (''Asia Pacific Resources International Holdings''). Molemmilla oli Riaun maakunnatta 2 milj. sellutonnin tuotanto. Maaliskuussa 2007 APP tiedotti uudesta 800 000 tn sellutehdasaikeesta ja APRIL suunnitteli 600 000 tn lisäkapasiteettia. Muitakin ulkomaisia sellusuunnitelmia oli kehityksessä. Aluksi raaka-aine on ollut alkuperäinen metsä, jonka tilalle on istutettu puuplantaasi. [[WWF]] mukaan APP:n sellutehtaalla Riaussa 5 vuodessa on käytetty 450 000 ha luonnonmetsää. APRIL käyttää 70 % trooppista puuta. Kesäkuussa 2007 poliisitutkinta takavarikoi APRILin trooppisen metsän kuormia, mikä vähensi yrityksen tuotantoa 1/3-osan ½ vuoden ajan. Maaliskuussa 2001 APP ei kyennyt lyhentämään 13,9 mrd $ lainojaan. Osa velkojista vei asian New Yorkin korkeimpaan oikeuteen. Vuoden 2001 lopussa oli 1,4 milj. ha puuplantaaseja teollisuutta varten. CIFORin (''Centre for International Forestry Research'', Bogor, Indonesia) mukaan taloudellinen tappio Indonesialle mukaan lukien kaikki metsätuotteet, maan ja vesiensuojelu ja tulvien torjunta on 3-6 mrd. $ per 1,4 milj ha puuplantaaseja. Maailmanpankki on tukenut sellutehtaden ja puuplantaasien perustamista. Ympäristöarviointeja on tehnyt myös suomalainen [[Jaakko Pöyry]], joka arvioinnin jälkeen on osallistunut samojen tehtaiden suunnitteluun. [[Human Rights Watch]] mukaan selluteollisuus aiheutti väkivaltaisuuksia Sumatralla vuonna 2003. Chris Langin mukaan APP istutti puuplantaaseja 1980-90-luvuilla laittomasti uhkailulla ja pelottelulla anastetuille maille aseistettujen poliisien ja armeijan avulla. Yhdysvaltojen tukema Suharton hallinto kaatui vuonna 1998.<ref name="Like2008">Tehtaan Varjossa Selluteollisuus matkalla etelään, Like 2008 (Chris Lang, Banks, Pulp and People 2007) kalakuolemat s. 33, Indonesia 44-47, 101-107, maaoikeus s. 57, lainat s. 58, laki s.57, 61, Deutsche Bank s. 62</ref><ref>[http://www.pulpmillwatch.org/media/pdf/BPP_A_FIN_2.pdf Chris Lang: Banks, Pulp and People, A Primer on Upcoming International Pulp Projects]</ref><ref>[http://www.hrw.org/reports/2003/indono/03/index.htm HRW-raportti 2003]</ref>