Ero sivun ”Puolan ensimmäinen jako” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 51:
===Itävallan, Preussin ja Venäjän hyökkäys===
 
[[1770]] [[Preussin kuningaskunta|preussilaiset]] joukot valtasivat [[Poznan]]in ja sitä ympäröivän seudun. Itävalta[[Pyhä saksalais-roomalainen valtakunta]] puolestaan valtasi Zipsin alueen, joka oli kuulunut Puolalle vuodesta 1412. Vuonna 1770 konfederaation neuvosto siirsi pääkaupunkinsa [[Sleesia]]sta Itävallan suostumuksella Ylä-Unkariin ([[Slovakia]]a) käyden diplomaattisia neuvotteluja Itävallan, Ranskan ja Turkin kanssa muodostaakseen Venäjän vastaisen liittokunnan. [[Versailles]]'n hovi lähetti pienen sotilasjoukon ja konfederaateille ylipäälliköksi [[Charles François Dumouriez]]'n ([[25. tammikuuta]] [[1739]] - [[14. maaliskuuta]] [[1823]], joka julisti kuningas Stanislaus Poniatovskin petturiksi ja tyranniksi juuri kun tämä oli lähestymässä poliittisesti konfederaatiota. Poniatovski kääntyi lopullisesti Venäjän puoleen ja konfederaatti menetti poliittisen uskottavuutensa Euroopassa.
 
Kenraali Suvorovin johtamat venäläisjoukot voittivat konfederaatit [[23. toukokuuta]] [[1771]] Lanckoronan läheisyydessä. Itävaltalaiset valtasivat [[23. huhtikuuta]] [[1771]] Krakovan ja Suvorovin johtamat venäläiset voittivat konfederaatit niin ikään [[23. marraskuuta]] [[1771]] Stolowicen lähellä, minkä seurauksena Ranskan lähettämä osasto jätti Puolan. Itävaltalaisten suorittama Czestochowan valtaus lopetti varsinaiset sotatoimet. Dumouriez'n johdolla konfederaation armeijan rippeet jatkoivat taistelua vuoteen 1776, Puolan 1772 tapahtuneen ensimmäisen jaon jälkeenkin.