[[kuva:Jarnefelt Eero Nils Ludvig Arppe Portrait.jpg|thumb|250px|[[Eero Järnefelt]]in maalaama muotokuva Nils Ludvig Arppesta.]]
'''Nils Ludvig [[Arppe]]''' ([[19. joulukuuta]] [[1803]] – [[9. joulukuuta]] [[1861]]) oli teollisuusmies, joka omisti mm. [[Värtsilä]]n, [[Utra]]n ja [[Puhos|Puhoksen]] sahat sekä Värtsilän, [[Möhkö]]n ja Käenkosken [[rautaruukki|rautaruukit]] [[Pohjois-Karjala]]ssa. Arppe tunnetaan myös [[Läskelän paperitehdas|Läskelän paperitehtaan]] perustajana. [[Wärtsilä|Wärtsilä Oyj:n]] juuret ovat Värtsilään vuonna [[1834]] perustetussa sahassa, jonka [[Arppe]] osti vuonna [[1836]]. Vuonna [[1833]] Arppe rakennutti [[1833]] [[Kitee]]n Puhoksessa [[Ilmarinen (höyrylaiva)|Ilmarisen]], Suomen ensimmäisen höyrylaivan, joka rahtasi puutavaraa [[Saimaa]]n vesistössä. Arppe myös raivautti vesireittejä, jotta [[uitto]] sujuisi helpommin. Arppe on haudattu Kiteen kirkkomaahan. Kiteen keskustassa oleva yläasteen koulu on nimetty hänen mukaansa Arppen kouluksi.
Nils Ludvig Arppe ja [[senaattori]], [[Helsingin yliopisto|Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston]] rehtori [[Adolf Edvard Arppe]] olivat keskenään [[velipuoli]]a<ref>Mustelin: Nils Ludvig Arppe, s. 92</ref>.
