Ero sivun ”Käyttötaide” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[File:Teapot 42.jpg|thumb|250px|Teekannua tekemässä.]]
'''KäyttötaideSoveltava taide''' eli '''käyttötaide''' on käytännön tarkoituksia palvelevaa [[taide]]tta, esimerkiksi [[taideteollisuus|taideteollisuuden]] tuotteita ja mainosgrafiikkaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6541-X}}</ref><ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> [[Juliste]]et ja kirjan piirretty [[kuvitus]] ovat tämän ajattelun mukaan käyttötaidetta. Rajanvedot ovat kuitenkin historiallisesti nopeasti muuttuvia.
 
Käyttötaiteen käsite on muunnettu johdannainen niin sanottujen vapaiden taiteiden ja soveltavien taiteiden välisestä jaosta. [[Antiikki|Antiikissa]] ''[[Artes liberales]]'', vapaat taiteet olivat vapaille miehille tarkoitettuja tietoja ja taitoja, joiden hallinta ja käyttö erottivat heidät [[Orja|orjista]]. Sittemmin käsitettä sovellettiin uudelleen [[Taide#Taiteenlajit ja taidemuodot|taiteenlajien]] muodollisten luokittelujen tekemiseen ja taiteiden käyttötarkoitukset erotettiin määrittelystä erilleen. Sovelletut taiteet olivat esimerkiksi taideteollisuutta, jolla katsottiin olevan hyötykäyttöä päinvastoin kuin niin sanotulla korkeataiteella, jolla oli etunaan tuottaa puhtaita eli pyyteettömiä taidenautintoja. Samaa perua on jako niin sanottuihin ylempiin ja alempiin taiteisiin.