Ero sivun ”Röntgenputki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
 
==Toimintaperiaate==
[[Tyhjiö|Tyhjiöputkessa]] olevasta [[hehkulanka|hehkulangasta]] irtoaa [[Elektroni|elektroneja]], jotka kiihdytetään putkessa olevassa [[Sähkökenttä|sähkökentässä]]. Suurinopeuksiset elektronit iskeytyvät putken keskellä olevaan [[metalli]]levystä tehtyyn [[anodi]]in ja jarruuntuvat voimakkaasti. [[Sähködynamiikka|Sähködynamiikan]] yhtälöiden mukaan kiihtyvässä liikkeessä oleva [[sähkövaraus|sähköisesti varattu]] hiukkanen lähettää [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettista säteilyä]]. Elektronin [[liike-energia]]sta osa muuttuu säteilyenergiaksi, niin sanotuksi jarrutussäteilyksi (''bremsstrahlung''). Jarrutussäteilyn [[sähkömagneettinen spektri|spektri]] on jatkuva. Törmäyslevyn materiaalista ja elektronien kiihdytysjännitteestä riippuen voi syntyä myös niin sanottua [[karakteristinen säteily|karakteristista säteilyä]], joka on spektrityypiltään [[spektri|viivaspektri]]. Toisin kuin jarrutussäteilyn tapauksessa, missäjossa jarruuntuva elektroni lähettää säteilyä, karakteristisen säteilyn lähteenä toimivat anodimateriaalin [[atomi]]t. Kun suureen nopeuteen kiihdytetyt elektronit iskeytyvät anodimateriaalin atomeihin, osa atomeista siirtyy elektroniseen [[viritystila]]an. Viritystilan purkautuessa atomi tyypillisesti säteilee [[alkuaine]]elle ominaista sähkömagneettista säteilyä. Röntgenalueella olevaa karakteristista säteilyä käytetään hyväksi muun muassa [[röntgenkristallografia]]ssa.
 
[[Kuva:Used sealed anode x-ray tube in Finnish.jpg|thumb|right|200px|Keskeltä halkaistu moderni kiinteäanodinen röntgenputki.]]