Ero sivun ”Pulskaneilikka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: hsb:Wosebna nalika
sisällön laajennus, lähteet, viitteet
Rivi 1:
{{Taksonomia/kasvit
| nimi = Pulskaneilikka
| kuva = Dianthus superbus 190803.jpg
| leveys = 250
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta''
| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Magnoliophyta''
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida ''
| lahko = [[Caryophyllales]]
| heimo = [[Kohokkikasvit]] ''Caryophyllaceae''
| suku = [[Neilikat]] ''Dianthus''
| laji = ''superbus''
| kaksiosainen = Dianthus superbus
| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné|L.]]
| commons = Dianthus superbus
}}'''Pulskaneilikka''' (''Dianthus superbus'') on laajalla alueella Euroopan ja Aasian havumetsävyöhykkeellä kasvava monivuotinen, vaaleanpunakukkainenvaaleansinipunakukkainen kasvi[[kohokkikasvit|kohokkikasvi]]. Se on Suomessa rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella.<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi#a1 Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit] Viitattu 14.10.2009.</ref>
 
== Ulkonäkö ja koko ==
Pulskaneilikan pysty varsi voi kasvaa jopa25–60 puolicm metriäkorkeaksi. Kasvi on löyhästi mätästävä ja pitkäksikoheneva. KukassaVarsi on puhtaanvihreä ja kalju. Lehdet ovat kapeita ja tasasoukan suikeita. Kukat ovat pitkäperäisiä ja niissä on on viisi luiskaistakapealiuskaista terälehteä. KukkaVaaleansinipunainen kukka tuoksuu hyvältä ja sen halkaisija on noin viisi senttiä. Pulskaneilikka kukkii heinä-elokuussa.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 123.</ref>
 
Pulskaneilikka muistuttaa [[hietaneilikka]]a, mutta kasvaa tätä isommaksi, sen lehdet ovat pehmeämmät ja se mätästää löyhemmin.<ref>Laine 1997, s. 132.</ref>
 
== Kasvupaikat ==
Pulslkaneilikkaa tavataan hiekkaisilla mailla: rannoilla, niityillä ja kallioilla. Sitä myydään myös koristekasviksi kivikkoryhmiin.<ref>[http://www.pratensis.fi/tuote.php?lang=FI&prod=1209 Pratensis]</ref>
== Levinneisyys ==
Pulskaneilikkaa tavataan laajalla alueella koko Keski- ja Itä-Euroopan alueella Ranskasta Ukrainaan ja Keski- ja Pohjois-Venäjälle Uralille saakka. Lajia tavataan myös hajanaisemmin Uralin itäpuolella Keski-Siperiassa aina Tyynelle merelle saakka, josta levinnäisyysalue jatkuu etelään päin Kiinaan ja Japaniin.<ref>[http://linnaeus.nrm.se/flora/di/caryophylla/diant/diansup.html Den virtuella floran: Praktnejlika] Viitattu 14.10.2009.</ref> Suomessa pulskaneilikan levinnäisyysalue on jatkoa Venäjän esiintymille. Voimakkaimmillaan kanta on Keski-Lapissa, Kainuussa sekä Oulun seudulla. Etelämpää lajista on satunnaisia havaintoja, mutta se on kadonnut lähes kaikilta näiltä kasvupaikoilta.<ref>[http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40704&size=1&year=2008 Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008] Viitattu 14.10.2009.</ref> Pohjois-Karjalassa [[Kaavi]]lla kasvaa pulskaneilikan harvinainen [[serpentiini]]rotu, joka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.<ref>Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 190.</ref>
Pulskaneilikkaa tavataan Keski-Euroopan itäosissa ja [[Venäjä]]llä. Suomessa sen levinneisyysalue ulotttuu Venäjän puolelta Itä-Lappiin ja Kainuuseen.<ref>[http://linnaeus.nrm.se/flora/di/caryophylla/diant/diansup.html Virtuella Floran]</ref>
 
== Elinympäristö ==
Tyypillisiä elinympäristöjä pulskaneilikalle ovat jokien hiekka- ja sorarannat, rantaniityt, kallionpenkereet, kedot ja tienvarret.<ref name="RETKEILYKASVIO"/> Pohjois-Karjalassa tavattava harvinainen pulskaneilikan rotua kasvaa emäksisillä [[serpentiini|serpentiinikivillä]].<ref>Väre 2009, s. 248.</ref>
 
== Käyttö ==
Pulslkaneilikkaa tavataan hiekkaisilla mailla: rannoilla, niityillä ja kallioilla. SitäPulskaneilikka myydään myös koristekasviksi kivikkoryhmiin.<ref>[http://www.pratensis.fi/tuote.php?lang=FI&prod=1209 Pratensis]</ref>
 
== Lähteet ==
* ''Kuopion katoava kasvimaailma''. Toim. Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopio 2002.
* Laine, Unto: ''Hietaneilikka''. Teoksessa ''Uhanalaiset kasvimme''. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 132–133.
* ''Retkeilykasvio''. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
* Väre, Henry: ''Suomen kasvi- ja sienilajiston uhanalaisuus: Koskematon erämaa on vain illuusio''. Teoksessa ''Luonnossa. Kasvit III''. Toim. Piirainen, Mikko. Weilin+Göös Oy, Porvoo 2009, s. 244–249.
 
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40704&size=1&year=2008 Kasviatlas 2008: Pulskaneilikan levinneisyys Suomessa]
*[https://www-hotel1.it.helsinki.fi/~ekuva/virtuaalikasvio/plant.php?id=9693 Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Pulskaneilikka (''Dianthus superbus'')]