Ero sivun ”Ryhmä (etnologia)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
'''Ryhmä''' on [[kansatiede|kansatieteessä]] noin 30–50:n, enintään alle sadan samansukuisen ihmisen joukko. Se on yleensä [[klaani]] tai laajennettu perhe. Joskus [[pygmi|pygmien]] ja bushmannien kaltaisilla kiertelevillä [[metsästäjä-keräilijä|metsästäjä-keräilijöillä]] on ryhmiin perustuva yhteiskunta. Ryhmän jäsenet ovat yleensä tasa-arvoisia, mutta ryhmässä saattaa olla erikoistunut [[shamaani]] ja suurmies [[big man
Ryhmän käsitteen esitteli [[kulttuuriantropolgia|kulttuuriantropologi]] [[Elman Service]], jonka mielestä ryhmä on pienin ihmisyhteisö.
Rivi 12:
Ryhmä on pieni, liikkuva ja muuttuva ihmisten muodostama joukko.Ryhmä voi olla hyvinkin lyhytikäinen. Siihen tulee ja siitä lähtee ihmisiä<ref>Göran Burenhult, Ihmisen suku, nykyiset alkuperäiskansat</ref>. Siinä on vain vähän tai ei lainkaan kiinteän yhteiskunnan piirteitä. Ryhmä ei synnytä ruoka- tai muuta tarvikeylijäämää. Uskontoa pitävät yllä [[shamaani]] ja muut ryhmän jäsenet. Ryhmässä ei ole veroja, poliisia, lakia eikä armeijaakaan. Big manin ja shamaanin lisäksi ryhmässä ei ole ammatillista tai muunlaista eriytymistä lukuun ottamatta sukupuoleen ja ikään pohjautuvaa työnjakoa.
Nykymaailmassa ryhmäyhteisöjä on mm. [[mbuti]]-[[pygmi|pygmeillä]], [[bushmanni|bushmanneilla]] ja joillain [[Australian aboriginaalit|Australian aboriginaaleilla]]. Ryhmäyhteisö on todennäköisesti kaikkein alkuperäisin inhimillisen yhteiskunnan muoto.
== Mbutien ryhmät ==
Pygmeistä akat, bakat ja mbutit elävät pienryhmissä, joissa on monta toisilleen sukua olevaa perhettä.
Tällöin leireissä on alle 50 ihmistä. Ruhmien koko muuttu jatkuvasti, kun perheet vierailevat sukulaistensa luona. parheet asuvat toistaan erillään majoissaan. Ryhmissä kunnioitetaan vanhinta miestä, joka on ryhmälisten isä, eno tms., joka ei kuitenkaan koskaan ksäke ketään. Riitoja ratkaistaan pumumalla, ihmisten lähtemisellä joksikin aikaa pois ryhmästä tai rituaalien avulla. Omaisuus jaetaan kaikkien kesken. Yksiavioisuus vallitsee, miehet ja naiset ovat suunnillaan tasa-arvoisia. Silti työnjakoa on, esim naiset keräävät kasviravinnon, esim syötävät lehdet, jamssin ja sienet. Miehet metsästävät. Metsästysmenetelmä riippuu muun muassa riistasta, vuodenajasta ja ryhmän koosta. Suurnisäkkäitä, mm norsuja, metsästetään sadekaudella keihäin aseistautunein miesryhmin. Ajometsästyksessä monen leirin miehet, naiset ja lapset ajatav muun muassa piikisikoja metsään levitettyihin verkkoihin. Yksin liikkuvat miehet metsästävät apinoita.
Leirit siirretään josksu suuren asuinalueen toiseen osaan<ref>Ihmisen suku 5, Nykyisen alkuperäiskansat, WSOY 1955, ISBN 951-0-18783-6, tietoaukeama Keksi-Afrikan pygmit, sivu 144-145</ref>.
== Heimo ja ryhmä ==
| |||