Versio 28. tammikuuta 2006 kello 14.43 muokkaa Emmisa (keskustelu \| muokkaukset) 715 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 28. tammikuuta 2006 kello 14.53 muokkaa kumoa Emmisa (keskustelu \| muokkaukset) 715 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 10: Tekstien ennakkotarkastus (ja sen myötä niiden muuttaminen tai kieltäminen) oli jossain määrin käytössä lähes kaikkialla, etenkin vallankumouksellisten irtokirjasinten keksimisen (1453) jälkeen. Eurooppa oli pitkään jakautunut moniin pieniin valtioihin, minkä vuoksi täällä kansalaiset saattoivat kilpailuttaa valtioita ja pienempiä vasallikuntia muuttamalla maasta toiseen laajemman vapauden perässä. Tämän ansiosta lähes aina löytyi maita tai kreivikuntia, joissa mm. uskon- ja ilmaisunvapaus olivat laajempia ja valtion kontrolli kevyempää. Mm. Hollanti ja Englanti olivat usein edelläkävijöitä, joskus esim. eräät Saksan ruhtinaskunnatkin. Valistusajattelijat usein pakenivat maasta toiseen tarpeen vaatiessa. [[Valistusfilosofi]]t olivat pääsääntöisesti laajalti [[yksilönvapaus\|yksilönvapauden]] (mukl. sanan- ja painovapaus) kannalla. Merkittävin ~~antiliberaali "valistusfilosofi"~~poikkeus oli [[Jean-~~Jacgues~~Jacques Rousseau]], joka miltei [[hegel]]iläisittäin uskoi kansan oikeaan, yksimieliseen tahtoon, mitä ei saisi väärillä mielipiteillä johtaa harhateille. Britanniassa liberaalifilosofi [[John Milton]] vaati painovapautta teoksessaan [[Areopagitica]] jo vuonna 1644. Se toteutui periaatteessa vuonna 1695, joskin voimakas jälkisensuuri jäi. Yhdysvalloissa perustuslain ensimmäisessä lisäyksessä (1791) jopa ennakolta kiellettiin hallitusta säätämästä mitään lakia, joka rajoittaisi sananvapautta tai painovapautta, vaikka moni myöhempi, nykyinenkin laki on silti jossain määrin tällaiseksi tulkittavissa. Rivi 24: ===Painovapaus 1905=== Venäjällä Japanille hävityn sodan jälkeen ~~näkyville puhjennut~~voimistunut tyytymättömyys levisi Suomeenkin loppusyksystä 1905 mm. ~~julkilausumina~~mielenosoituksina, kokoontumisina ja [[suurlakko]]na. ~~Tällöin~~etenkin oppositiossa olleiden [[perustuslailliset\|perustuslaillisten]], aktivistien ja työväestön toimesta. Perustuslaillisten henkinen johtaja [[Leo Mechelin]] kirjoitti julistuksen, jonka tsaari sisällytti 4.11.1905 antamaansa [[Marraskuun manifesti]]in suomalaisten lepyttämiseksi. Julistus sisälsi vaatimukset eduskuntauudistuksesta, paino-, lausunto-, yhdistymis- ja kokoontumisvapaudesta sekä ennakkosensuurin välittömästä päättymisestä. Viimeksi mainittu toteutui heti ja muut periaatteessa seuraavana vuonna. Uusi, Mechelinin johtama perustuslaillisista koostunut [[senaatti]] (hallitus) hyväksytti valtiopäivillä [[20. elokuuta]] [[1906]] perustuslain lausunto-, [[kokoontumisvapaus\|kokoontumis]]- ja [[yhdistymisvapaus\|yhdistymisvapaudesta]]. Siinä säädettiin muun muassa, että Suomen kansalaisilla on sanan vapaus sekä oikeus kirjoituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenenkään siitä ennakolta estämättä. Tosin myöhempiä, yksityiskohtaisempia lakeja Mechelinin hallitus ei enää saanut hyväksytetyiksi, minkä vuoksi viranomaisille jäi poliittista pelivaraa, ja perustuslaillisten vaalitappion jälkeen [[toinen sortokausi\|toisena sortokautena]] 1908-17 käytännön rajoitukset kovenivat jonkin verran. ===Nykyinen painovapaus===

Ero sivun ”Painovapaus” versioiden välillä