Ero sivun ”Larin-Kyösti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh, w
p kh, w
Rivi 33:
Ensimmäisen runokoelmansa ''Tän pojan kevätrallatuksia'' Larin-Kyösti julkaisi [[1897]] ja kirjan ensipainos myytiin loppuun yhdessä kuukaudessa. Larin-Kyöstin runoissa oli huoletonta kulkuriromantiikkaa sekä kesän, Hämeen luonnon ja sen ihmisten kuvausta. Larin-Kyösti kirjoitti myös näytelmiä. Hänen tunnettuja näytelmiään olivat ''Juhannustulilla'' ([[1900]]), ''Kuisma ja Helinä'' ([[1902]]) ja ''Ulkosaarelaiset'' ([[1922]]). Jälkimmäisen pohjalta [[Kalle Kaarna]] teki vuonna [[1938]] samannnimisen elokuvan. Larin-Kyösti käänsi myös suomeksi Gustaf Frödingin runoja ja [[August Strindberg]]in teoksia.
Vuonna [[1906]] Larin-Kyösti yritti [[masennus|masentuneena]] tehdä itsemurhan[[itsemurha]]n [[Italia]]n matkallaan ja joutui [[Firenze]]ssä mielisairaalaan. Hänen entinen lyseon luokkatoverinsa kuvanveistäjä [[Toivo Tuhkanen]] haki hänet kotiin Suomeen ja Larin-Kyösti joutui viettämään jonkin aikaa [[Kammion sairaala]]ssa toipumassa. Näistä kokemuksista hän teki samana vuonna ''"Ad astra''" -nimisen uninäytelmän, joka julkaistiin [[1924]].
Vuonna [[1912]] Larin-Kyösti muutti Helsingin lähelle [[Oulunkylä]]än Jokiniementielle vaatimattomaan taloonsa, jossa hän asui sitten lopun elämäänsä. 1920-luvulla Larin-Kyösti matkusteli [[Ranska]]ssa, [[Viro]]ssa ja [[Unkari]]ssa; hän sai myös valtion [[taiteilijaeläke|taiteilijaeläkkeen]] [[1925]]. Vuosina [[1946]] ja [[1947]] Larin-Kyösti vietti kesänsä [[Sääksmäki|Sääksmäellä]], jolloin hän luonnosteli "''Kirkon kirot''" -nimistä [[keskiaika|keskiajalle]] sijoittuvaa näytelmää.
 
Larin-Kyöstin kuoltua 1948 hänen Oulunkylän talonsa siirtyi testamentilla [[Suomen kirjailijaliitto|Suomen kirjailijaliiton]] haltuun. Talossa ovat sittemmin asuneet muun muassa kirjailijat [[Oiva Paloheimo]] ja [[Daniel Katz]].