Ero sivun ”Larin-Kyösti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh, w |
p kh, w |
||
Rivi 33:
Ensimmäisen runokoelmansa ''Tän pojan kevätrallatuksia'' Larin-Kyösti julkaisi [[1897]] ja kirjan ensipainos myytiin loppuun yhdessä kuukaudessa. Larin-Kyöstin runoissa oli huoletonta kulkuriromantiikkaa sekä kesän, Hämeen luonnon ja sen ihmisten kuvausta. Larin-Kyösti kirjoitti myös näytelmiä. Hänen tunnettuja näytelmiään olivat ''Juhannustulilla'' ([[1900]]), ''Kuisma ja Helinä'' ([[1902]]) ja ''Ulkosaarelaiset'' ([[1922]]). Jälkimmäisen pohjalta [[Kalle Kaarna]] teki vuonna [[1938]] samannnimisen elokuvan. Larin-Kyösti käänsi myös suomeksi Gustaf Frödingin runoja ja [[August Strindberg]]in teoksia.
Vuonna [[1906]] Larin-Kyösti yritti [[masennus|masentuneena]] tehdä
Vuonna [[1912]] Larin-Kyösti muutti Helsingin lähelle [[Oulunkylä]]än Jokiniementielle vaatimattomaan taloonsa, jossa hän asui sitten lopun elämäänsä. 1920-luvulla Larin-Kyösti matkusteli [[Ranska]]ssa, [[Viro]]ssa ja [[Unkari]]ssa; hän sai myös valtion [[taiteilijaeläke|taiteilijaeläkkeen]] [[1925]]. Vuosina [[1946]] ja [[1947]] Larin-Kyösti vietti kesänsä [[Sääksmäki|Sääksmäellä]], jolloin hän luonnosteli "
Larin-Kyöstin kuoltua 1948 hänen Oulunkylän talonsa siirtyi testamentilla [[Suomen kirjailijaliitto|Suomen kirjailijaliiton]] haltuun. Talossa ovat sittemmin asuneet muun muassa kirjailijat [[Oiva Paloheimo]] ja [[Daniel Katz]].
|