Ero sivun ”Kultaryntäys” versioiden välillä

1 001 merkkiä poistettu ,  12 vuotta sitten
 
Kerrotaan, että enemmän kuin kaivajat itse kultakuumeista rikastuivat tarvikkeiden tuottajat kuten [[Levi Strauss & Co.|Levi Strauss]], joka teki työhousuja, joita myöhemmin alettiin kutsua leviksiksi.
 
== Pienkaivoksia ==
 
Kullanhuuhdontaa mittakaavassaan suurempi tapa jalostaa malmia kullaksi on [[pienkaivos]]toiminta, jossa rikastamoprosessit räätälöitään verrattain pieniäkin malmioita varten siten, että myös vähemmän tuottoisat sivumalmit voidaan hyödyntää.
 
Suomessa kullan pienkaivoksia on mm. [[Orivesi|Orivedellä]], [[Huittinen|Huittisten]] [[Jokisivu]]lla, minkä rikastamo sijaitsee [[Vammala]]ssa. Jokisivun kaivos on uusi, kun taas [[Polar Mining]] osti [[Oriveden kaivos|Oriveden kaivoksen]] Outokummulta 2003. [[Polar Mining]] on australialaisen [[Dragon Mining]]in Suomalainen tytäryhtiö.
 
[[Jokisivun kaivos]] on valituksen alaisena. [[Sodankylä]]n [[Pahtavaaran kaivos]] avattiin 2004 ja esiintymiä on myös [[Kittilä]]n [[Suurikuusikko|Suurikuusikossa]].
 
Suomessa on ollut samanaikaisesti toiminnassa 1–2 kultakaivosta johtuen kullan vaihtelevasta hintakehityksestä. Yhden kultakilon jalostamiseksi saatetaan louhia 100 – 150 miljoonaa kg kiveä.
 
== Katso myös ==
Rekisteröitymätön käyttäjä