Ero sivun ”Yksityisoikeus” versioiden välillä

3 397 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
Artikkelin laajennus
({{oikeudenalat}})
(Artikkelin laajennus)
{{oikeudenalat}}
'''Yksityisoikeus, "siviilioikeus"''' on [[oikeustiede|oikeustieteen]] tutkima [[oikeudenala]], jonka mielenkiinnon kohteena ovat yksityishenkilöiden väliset [[oikeussuhde|oikeussuhteet]].<ref>''Factum,'' Weilin+Göös 2003–2005.</ref> Sille rinnakkainen oikeudenala on [[julkisoikeus]], joka sääntelee [[julkisyhteisö]]jen toimintaa [[julkinen valta|julkisen vallan]] haltijoina. Näiden kahden perinteinen jyrkkä ero on kaventunut ja oikeudenalat ovat lähentyneet toisiaan.<ref>Pekka Timonen (toimittanut): ''Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään. Nide 1. Yksityisoikeus,'' Kauppakaari 1999, ISBN 952-14-0000-5.</ref> Siviilioikeus-nimitystä käytetään usein yksityisoikeuden [[synonyymi]]nä. Toisaalta siviilioikeudella tarkoitetaan yleistä yksityisoikeutta, joka on vain yksityisoikeuden osa.<ref name="Tim">Timonen s. 118.</ref>
'''Yksityisoikeus, "siviilioikeus"''' on [[oikeustiede|oikeustieteen]] tutkima oikeudenala, joka on perinteisesti jaettu
 
Yksityisoikeutta ja julkisoikeutta erottaa useampi tekijä. Julkisoikeus sääntelee oikeussuhteita, joissa yhtenä osapuolena on julkisyhteisö. Yksityisoikeuden lähtökohtana on yksityisten etujen kunnioittaminen yhteisten etujen sijaan. Oikeudenalojen oikeuskeinot ja [[oikeusvaikutus|oikeusseuraamukset]] ovat erilaiset. Yksityisoikeudellisia seuraamuksia ovat esimerkiksi [[vahingonkorvausoikeus|vahingonkorvaus]] ja [[sopimuksen purku]], kun taas julkisoikeudessa käytetään [[rangaistus|rangaistuksia]] ja vaikkapa [[toimilupa|toimiluvan]] peruuttamista. Näitä kahta oikeudenalaa erottaa myös historiallinen perinne sekä niiden käyttämät erilaiset käsitteet ja periaatteet. Tyypillisesti [[sopimus]] kuuluu yksityisoikeuteen ja [[julkinen palvelu|julkiset palvelut]] julkisoikeuteen.<ref>Timonen s. 109–110.</ref> Jaottelu ei koske vain [[lainsäädäntö|lainsäädännön]] [[systematiikka (oikeustiede)|systematiikkaa]], vaan jako on perustana myös tuomioistuinlaitoksen toiminnalle. Yksityisoikeuteen liittyvät asiat käsittelee yleinen [[tuomioistuin]], kun taas julkisoikeudellisia oikeussuhteita ratkovat [[hallintotuomioistuin|hallintotuomioistuimet]].<ref name="Enc">''Encyclopædia iuridica fennica,'' Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palsta 735.</ref>
 
On myös oikeudenaloja, jotka eivät sijoitu julkisoikeuteen eivätkä yksityisoikeuteen, koska niiden normiaines on peräisin kummaltakin alueelta. Tällaisia ovat [[maatalousoikeus]], [[lääkintäoikeus]] ja osittain myös [[ympäristöoikeus]]. Uusien oikeudenalojen muodostuminen on haaste perinteiselle jaottelulle. Jaottelua ei myöskään vakiinnuta [[normi]]ston tarkastelu toiminnallisissa yhteyksissään.<ref>''Encyclopædia iuridica fennica,'' osa VII palsta 638.</ref>
 
==Jaottelu==
 
Jaottelu voidaan tehdä usealla eri tavalla,<ref>''Encyclopædia iuridica fennica,'' osa I palsta 736.</ref> mutta perinteisesti yksityisoikeus on jaettu erityiseen ja yleiseen yksityisoikeuteen. Jako on sopimuksenvarainen ja perustuu [[Pohjoismaat|pohjoismaiseen]] oikeusperinteeseen. Jaon lähtökohtana on Saksassa 1800-luvulla syntynyt tapa erotella käsitteet toisistaan. Nykyään jaolla on melko vähän merkitystä. Yleisesti katsoen oikeudenalajaottelu on tarpeellinen varsinkin opetuskäytössä, jotta ihminen pystyy ottamaan haltuunsa laajan normiston.<ref name="Tim" /> Jaottelun avulla voidaan osoittaa [[oikeusjärjestys|oikeusjärjestyksen]] yleisiä periaatteita, jolloin yksittäisten [[oikeussäännös]]ten soveltaminen on vaivattomampaa.<ref name="Enc" />
 
Yksityisoikeus on perinteisesti jaettu
*yleiseen yksityisoikeuteen sekä
*erityiseen yksityisoikeuteen eli varsinaiseen siviilioikeuteen.
 
Yleinen yksityisoikeus jaetaan seuraavasti:
* [[Henkilöoikeus]]
*[[Varallisuusoikeus]] (katso jakoa alla)
*[[Perheoikeus]]
*[[Velvoiteoikeus]]
*[[Immateriaalioikeus]]
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Oikeustiede]]
5 673

muokkausta