Versio 17. syyskuuta 2009 kello 12.44 muokkaa 195.255.245.46 (keskustelu) korjattu kirjoitusvirhe ← Vanhempi muutos		Versio 9. lokakuuta 2009 kello 11.50 muokkaa kumoa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 90 940 muokkausta Lähdepyynnöt olleet kuukauden - ei mitään reaktiota - pois. Tervetuloa takaisin lähteen kanssa. Uudempi muutos →
Rivi 10: missä ''F<sub>v</sub>'' on vastusvoima, ''ρ'' ilman senhetkinen tiheys, ''v'' kappaleen senhetkinen nopeus, ''A'' kappaleen poikkipinta-ala liikettä kohtisuorassa suunnassa ja ''C<sub>v</sub>'' niin sanottu muotokerroin, jonka arvo riippuu kappaleen muodosta. Kaava pätee, kun kappaleen nopeus on [[ääni\|äänen]] nopeutta pienempi. Erilaisten kappaleiden aiheuttama ilmanvastus määritellään kokeellisesti [[tuulitunneli]]ssa. Kaava toimii myös vedenvastuksen laskemiseen.{{Lähde\|7. syyskuuta 2009\|Näinköhän!? Aaltovastus on sentään melko lailla erilainen ilmiö kuin kokonaan väliaineen sisällä olevaan kappaleeseen kohdistuva vastus.}} Tiheyden tilalle laitetaan veden tiheys, joka on noin 1000 (veden suolaisuudella on myös vaikutusta). Näin ollen esimerkiksi soutuveneen vedenvastustusvoima on 5m/s nopeudella (18km/h) noin <nowiki>½ × 1000 × (5 m/s)² × 1 m² × 0,2</nowiki>. Tulokseksi saadaan noin 2500 N:n vastustusvoima. On selvää, ettei ihminen pysty soutamaan tällaisella veneellä kovinkaan lujaa. Vastuksen komponentit (erityisesti lentokoneessa): Rivi 22 ⟶ 20: * '''interferenssivastus''' syntyy eri pintojen yli virtaavien virtausten jälleen yhdistyessä * '''loisvastus''' syntyy kaikista pienosista, muun muassa radioantenneista, elektroniikan jäähdytysilmanottoaukoista yms. ~~== Muotokertoimia ==~~ ~~{{Lähteetön}}~~ * [[pallo (geometria)\|Pallo]]: 0,44 * Ontto puolipallo, myötäsuuntaan: 0,34 * Ympyrälevy kohtisuorassa liikettä vastaan: 1,10 * Seinä 1,00 * Polkupyörä 0,25-0,50 (ei ihmistä polkupyörän selässä) * ”Pisaranmuotoinen” kappale: 0,05 * [[Henkilöauto]]: 0,25–0,40 * Vene 0,05-0,3. == Katso myös==

Ero sivun ”Ilmanvastus” versioiden välillä