[[Kuva:Fountains Abbey view02 2005-08-27.jpg|250px|thumb|Torni ja keskilaiva]]
'''Fountains Abbey''' on osaksi raunioitunut [[sistersiläisetsisterssiläiset|sistersiläinensisterssiläinen]] luostari Englannissa, [[Yorkshire]]n pohjoisosassa lähellä [[Ripon]]in kaupunkia. Sen perustivat vuonna [[1132]] kolmetoista benediktiinimunkkia, jotka lähtivät [[York]]in Pyhän Marian luostarista etsimään askeettisempaa elämää. Heistä tuli kolme vuotta myöhemmin sistersiläisiäsisterssiläisiä. SistersiläistenSisterssiläisten sääntöjen mukaan he viettivät karua elämää, olivat pitkiä aikoja puhumatta ja pukeutuivat värjäämättömästä lampaanvillasta kudottuihin karkeisiin asuihin, joista saivat lisänimen "valkeat veljet".
SistersiläiseenSisterssiläiseen luostarijärjestykseen kuuluvat maallikkoveljet, usein lukutaidottomia paikallisia asukkaita, jotka harjoittivatharjoittavat normaaleita maatalous- ja käsityöammatteja luostarissa ylöspitoa vastaan. Heidän avullaan Fountains Abbey kehittyi yhdeksi Englannin vauraimmista luostareista, jolla oli suuret lammaslaumat, lyijykaivos, kivilouhos ja hevossiittola. Alun perin askeettista sistersiläisarkkitehtuuriasisterssiläisarkkitehtuuria noudattaneita rakennuksia ehostettiin koristeellisempaan suuntaan.
Luostari oli toiminnassa kunnes [[Henrik VIII]] määräsi luostarien omaisuuden valtiolle [[1539]], minkä jälkeen luostari ja sen yli 200 hehtaarin maat myytiin yksityiselle Sir Richard Greshamille, jonka perhe ylläpiti maatilaa useiden sukupolvien ajan. 1600-luvun vaihteessa tila myytiin Stephen Proctorille, joka rakennutti sinne Fountains Hall -kartanon. Sen rakenustöissärakennustöissä käytettiin osittain materiaalia luostarin raunioista. Jo 1500-luvulla luostarin ikkunoista oli viety lyijy ja lasi Riponiin ja Yorkiin.
Fountains Abbey on Euroopan suurin keskiaikainen raunio. Se on yhdessä läheisen [[Studleyn kuninkaallinen puisto|Studleyn kuninkaallisen puiston]] kanssa Unescon [[maailmanperintökohde]].
