Ero sivun ”Lasten ja nuorten kuvataidekoulu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p ei tynkä
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Lasten ja nuorten kuvataidekoulu''' tai joskus lyhyesti vain '''kuvataidekoulu''' on tavoitteellista ja etenevää vapaaehtoista kuvataideopetusta antava oppilaitos. Lasten ja nuorten kuvataidekoulutkuvataidekouluja perustettiinalettiin perustaa 1970- ja 1980-luvun alussataitteessa. Kuvataidekouluja on tällä hetkellä noin sata eri puolilla Suomea.
 
Nykyisin kuvataidekoulut ovat osa [[taiteen perusopetus]]ta. Lain mukaan (1998) taiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää, ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua myöhemmin ammatilliseen koulutukseen.<ref name="Heinimaa">[http://www.youngart.fi/oppilaitokset/historia Elisse Heinimaa: Kuvataidekoulusta taiteen perusopetukseen] Viitattu 24.8.2009.</ref> Käytännössä opetusta järjestetään usein nointavallisesti 4-18-vuotiaille koulun ulkopuolella, mutta kouluvuoden aikana. Ikärajat ja käytännöt vaihtelevat jonkin verran kunnittain.
 
==Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen historiaa==
Rivi 10:
Kuvataidekoulut olivat aluksi pienimuotoisia ja toiminnan henkeä etsittiin. Aiempaa muotoa tai säädöksia toiminnalle ei ollut ja avoin tilanne antoi tilaa ideoinnille ja erilaisille ratkaisuille. Kuvataidekouluista ei haluttu suorituspainotteisia, jollaisina musiikkioppilaitokset nähtiin. Opetukselle haluttiin luoda ihanneolosuhteet. Aikaa oli oli varattava riittävästi, opetusryhmien tuli olla pieniä noin kymmenen oppilaan ryhmiä. Kuvataidekoulun välineiden ja materiaalien haluttiin olevan ammattilaistasoa olevat työvälineet ja materiaalit. Myös opetustilojen ja välineiden tuli olla asianmukaisia.<ref name="Heinimaa" />
 
Lisäksi opetuksen ja ilmapiirin haluttiin olevan uutta luovaa, kokeilevaa ja innostunutta. Monin paikoin pidettiin tärkeänä, että opetukseen osallistuu ammattitaiteilijoita.<ref name="Heinimaa" /> Kuvataidekouluaatteen mukaan prosessin tuli olla yhtä tärkeä kuin lopputulos. Parhaimmillaan opettaminen olisi uutta luovaa kuten taiteen tekeminenkin. Opettaja ja oppilaat ovatolisivat tällöin kuin yhteisellä matkalla oleva työryhmä, jonka jäsenet tietoineen ja taitoineen vaikuttavat matkan onnistumiseen. <ref>Fredriksson, Hahtonen, Heinimaa 1992, s. 6.</ref>
 
Yksittäisten kuvataidekoulujen perustajia olivat kunnat, taideyhdistykset, kannatusyhdistykset, taiteilijaseurat ja yksityishenkilöt. Kunnallisten kuvataidekoulujen ohella oli myös yksityisiä kouluja. Monet kuvataidekoulut aloittivat toimintansa kokeiluina pienten määrärahojen turvin. Maassa oli 1980-luvulla taloudellinen nousukausi, joka lisäsi kuntien kiinnostusta kokeilla uusia palveluja. <ref name="Heinimaa" />
 
Eri puolilla maata syntyneet kuvataidekoulut alkoivat tehdä yhteistyötä melko nopeasti. Kuvataidekoulujen ensimmäinen yhteinen tapaaminen oli vuonna 1982. Samana vuonna perustettiin myös lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto, joka muun muassa ajoi valtionavustusten ja lainsäädännön saamista kuvataidekouluille. Tukea tulikin jo vuoden sisällä, joskin järjestelmällisempää valtionavustusta oli luvassa 1990-luvun alussa, kun laki taiteen perusopetuksesta laadittiin.<ref name="Heinimaa" />
 
Samana vuonna 1982 perustettiin lisäksi kuvataidekoulujen kehittämistyöryhmä, joka kokosi kirjan ''Lasten ja nuorten kuvataidekoulut – taustaa ja kehittämistavoitteet''. Työryhmä määritteli kolme vuotta myöhemmin kuvataidekoulun olevan
oppilaitos, joka antaa 5-16-vuotiaille lapsille ja nuorille persoonallisuutta kehittävää, yleissivistävää kuvataideopetusta, joka tukee koulujen opetusta ja luo edellytyksiä taiteiden ammattiopinnoille. Opetus on tavoitteellista, opetussuunnitelman mukaista ja se ottaa oppilaan kehitystason huomioon. Se jakautuu perusopintoihin ja syventäviin opintoihin.<ref>Työryhmä Airasmaa et al 1985, s. 75</ref> Opetussuunnitelman ja etenevyyden korostamisella kuvataidekoulut halusivat irrottautua kerhomuotoisesta toiminnasta.<ref name="Heinimaa" />
 
Toiminnan alkaessa vakiintua myös opettajien pedagogiseen koulutukseen kiinnitettiin huomiota. Taideteollinen korkeakoulu aloitti taiteilijoiden pedagogisen täydennyskoulutuksen vuonna 1987. Koulutus oli suunnattu etenkin kuvataidekouluissa toimiville taiteilijaopettajille.<ref name="Heinimaa" />
Rivi 23:
===Kuvataidekoulujen vakiintuminen ja toimintamallin laajeneminen muihin taiteisiin===
 
Lasten ja nuorten kuvataidekoulut vakiintuivat selkeämmin 1990-luvun kuluessa. Kuvataidekoulujen toimintamalli oli todettu hyväksi ja lapsille ja nuorille haluttiin 1990 –luvulla1990–luvulla järjestää samantyyppistä peruskoulun ulkopuolista opetusta muillakin taiteen aloilla, kuten käsityössä, arkkitehtuurissa, sanataiteessa, tanssissa, teatterissa ja sirkuksessa. Opetushallinto loi tähän tarkoitukseen käsitteen [[taiteen perusopetus]]. Ensimmäinen laki taiteen perusopetuksesta tuli voimaan vuonna 1992 ja sitä tarkistettiin 1998.<ref name="Heinimaa" />
Organisointityö kuvataidekouluissa eteni 1990-luvulla ja opetusministeriö julkaisi perusteet opetussuunnitelmille ensimmäisen kerran vuonna 1993. Suurempi muutos tuli 2002-2005, jolloin kuvataidekouluihin tuli oppilasarvostelu ja lukiodiplomia muistuttava päättötyö.<ref name="Heinimaa" />