Avaa päävalikko

Muutokset

247 merkkiä poistettu ,  10 vuotta sitten
viitenametus
Vuosi = 2008 | Sivu = 102 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Korvautuminen voi tapahtua kuitenkin vai jos toisiaan korvaavien atomien tai ionien väliset koko- ja varauserot eivät ole liian suuret.{{Lähde}}
 
Alkalimaasälvissä Na<sup>+</sup> korvaa K<sup>+</sup>- ionia, ja plagioklaasissa Na<sup>+</sup> ja Ca<sup>2+</sup> ionit korvaavat toisiaan. Alkalimaasälvän ionien välillä on selvä kokoero, ja niiden välinen korvautuminen voi tämän vuoksi tapahtua vain korkeissa lämpötiloissa (>660 °C). Alemmissa lämpötiloissa faasit [[Eksoluutio|suotautuvat]] erilleen toisistaan, jolloin muodostuu ns. eksoluutiolamelleja.<ref name="bulakh320">{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 320 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Eksoluutiossa vähäisempinä määrinä esiintyvä komponentti muodostaa juovaisia lamelleja runsaampana esiintyvän komponentin sisään.<ref name = "Igneous petrology"> {{Kirjaviite | Tekijä = Winter,J.D.| Nimeke = An introduction to igneous and metamorphic petrology | Vuosi = 2001 | Sivu = 103 | Julkaisupaikka = Upper Saddle River, New Jersey | Julkaisija = Prentice Hall | Tunniste = ISBN 0-13-240342-0| Kieli = englanti}}</ref>
 
Tällaisten eksoluutiolamellien aikaansaamaa tekstuuria kutsutaan [[Pertiitti|pertiitiksi]], kun Na- pitoinen maasälpä (albiitti) esiintyy eksoluutiolamelleina K-pitoisessa isäntämaasälvässä (ortoklaasi). Tekstuuria kutsutaan antipertiitiksi, kun K-pitoinen maasälpä (ortoklaasi) esiintyy lamelleina Na-pitoisessa maasälvässä (albiitti).<ref name = "Igneous petrology"> {{Kirjaviite | Tekijä = Winter,J.D.| Nimeke = An introduction to igneous and metamorphic petrology | Vuosi = 2001 | Sivu = 103 | Julkaisupaikka = Upper Saddle River, New Jersey | Julkaisija = Prentice Hall | Tunniste = ISBN 0-13-240342-0| Kieli = englanti}}</ref> Tällaiset pertiittijuomut ovat alkalimaasälville tyypillinen piirre.<ref name = "Yleisimpien mineraalien tunnistaminen">{{Kirjaviite | Tekijä = Marttila, E.; Liimatainen, J.; Yli-Kyyny, K.| Nimeke = Yleisimpien mineraalien tunnistaminen |
Vuosi = | Sivu = 69 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turun yliopiston geologian ja mineralogian osasto | Tunniste = | Kieli = Suomi}}</ref><ref name = "Igneous petrology"> {{Kirjaviite | Tekijä = Winter,J.D.| Nimeke = An introduction to igneous and metamorphic petrology | Vuosi = 2001 | Sivu = 103 | Julkaisupaikka = Upper Saddle River, New Jersey | Julkaisija = Prentice Hall | Tunniste = ISBN 0-13-240342-0| Kieli = englanti}}</ref>[[Kuva:Perthite 0.4mm.jpg|thumb|rightt|Pertiittijuomuja kalimaasälvässä mikroskoopilla tarkasteltuna. Ortoklaasi on kuvassa oranssia ja suotautunut albiitti valkoista.]] Plagioklaasissa korvautuminen tapahtuu helposti, koska sen Na<sup>+</sup> ja Ca<sup>+</sup> ionit ovat hyvin samankokoisia. Niillä on kuitenkin erilainen varaus, ja varausten tasapainottamiseksi osa plagioklaasin Si<sup>4+</sup>:sta korvautuu Al<sup>3+</sup>:lla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 328 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> K- ja Ca- maasälpien välimuotoa ei ole olemassa, koska em. ionien väliset koko- ja varauserot ovat liian suuret, jotta niiden välillä voisi olla kiinteä liuos.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä name= Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |"bulakh320"/>
Vuosi = 2008 | Sivu = 320 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref>
 
[[Alumiini]]n ja [[Pii]]n [[atomi]]t ovat korkeissa lämpötiloissa epäjärjestyksessä mineraalin kidehilassa. Alemmissa lämpötiloissa nämä atomit ovat kuitenkin järjestäytyneet tietyllä tavalla. Hyviä esimerkkejä tästä ovat sanidiini ja mikrokliini. Sanidiini on [[Kalium|K]]-maasälvän korkean lämpötilan polymorfi, ja sen kidejärjestelmä on monokliininen. Sen Al ja Si- atomit esiintyvät sattumanvaraisessa järjestyksessä sen kidehilassa. Lämpötilan laskiessa sanidiini muuttuu mikrokliiniksi, joka on [[Kalium|K]]-maasälvän alhaisen lämpötilan polymorfi. Mikrokliinin kidejärjestelmä on trikliininen, ja sen Al ja Si atomit ovat järjestäytyneet tietyllä tavalla. Sanidiini voi kuitenkin säilyä nopeasti jähmettyneissä [[Vulkaniitti|vulkaniiteissa]] eli tulivuorikivissä, joissa faasimuutosta ei ehdi tapahtua nopean jähmettymisen vuoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
5 408

muokkausta