Ero sivun ”Mannerheimin patsas (Mikkeli)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Luokka ”Patsaat” poistettu; Pikalisätty luokka ”Veistokset” (käyttäen HotCat-työkalua). |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
Mannerheimin patsaan nimi [[Mikkeli]]ssä on '''Päämajapatsas'''. Sen teki [[kuvanveistäjä]] [[Kalervo Kallio]] ja pronssinen [[veistos]] paljastettiin ensimmäisessä sijoituspaikassaan Mikkelin Suur-Savon (nykyisin Marskin) aukiolla [[Mannerheim]]in 100-vuotissyntymäpäivänä [[4.
==Taustaa ja patsaskiistoja==
Ensimmäinen valtuustoaloite Mannerheimin patsaan saamiseksi Mikkeliin tehtiin vuonna [[1954]]. Valtuusto päätti periaatteessa hyväksyä ehdotuksen, mutta patsashanke alkoi toteutua vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Kaupunginhallitus esitti vuoden [[1964]] viimeisessä kokouksessa valtuustolle, että kaupunki luovuttaisi patsasta varten paikan Hallitustorilta lääninhallituksen edestä. ▼
Valtuuston mielipiteet patsaan paikasta jakautuivat jyrkästi. Ensimmäisessä kokouksessa asia pantiin pöydälle ja samana päivänä pidetyssä toisessa kokouksessa ehdotettu paikka hyväksyttiin, mutta päätöksestä valitettiin, koska se oli tehty samana päivänä toisessa budjettikokouksessa, josta ei oltu laillisesti lähetetty kutsua asialistoineen. Lääninoikeus hylkäsi valituksen, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi vuonna [[1966]] valtuuston ja lääninoikeuden päätökset patsaan sijoituspaikasta.▼
▲Ensimmäinen valtuustoaloite Mannerheimin patsaan saamiseksi Mikkeliin tehtiin vuonna 1954. Valtuusto päätti periaatteessa hyväksyä ehdotuksen, mutta patsashanke alkoi toteutua vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Kaupunginhallitus esitti vuoden 1964 viimeisessä kokouksessa valtuustolle, että kaupunki luovuttaisi patsasta varten paikan Hallitustorilta lääninhallituksen edestä.
▲Valtuuston mielipiteet patsaan paikasta jakautuivat jyrkästi. Ensimmäisessä kokouksessa asia pantiin pöydälle ja samana päivänä pidetyssä toisessa kokouksessa ehdotettu paikka hyväksyttiin, mutta päätöksestä valitettiin, koska se oli tehty samana päivänä toisessa budjettikokouksessa, josta ei oltu laillisesti lähetetty kutsua asialistoineen. Lääninoikeus hylkäsi valituksen, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi vuonna 1966 valtuuston ja lääninoikeuden päätökset patsaan sijoituspaikasta.
Keväällä 1966 valtuusto päätti luovuttaa paikan patsaalle, jonka paikasta päätettiin sopia myöhemmin. Neuvotteluja käytiin Suomen marsalkan päämajakaupungin patsastoimikunnan edustajien ja valtuustoryhmien valitsemien edustajien välillä. Näissä neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi Kirkkopuistoa. Kaupunginhallitus pyysi asiasta lausunnon sekä patsaan tekijältä, kuvanveistäjä Kalervo Kalliolta, että keskustan asemakaavan laatijalta, professori [[Olli Kivinen|Olli Kiviseltä]]. Molemmat suosittelivat Hallitustoria, koska patsas oli mittasuhteiltaan suunniteltu nimenomaan sinne ja se oli jo valettu kipsiin. Kirkkopuistoa ei katsottu sopivaksi, koska siellä jo olevat muistomerkit ja keskellä puistoa oleva lintuveistos olisi jouduttu siirtämään. Neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi myös Asemapuistoa, jota Kivinen ei pitänyt sopivana tulevien liikennejärjestelyjen takia.
Vasemmistoenemmistöinen valtuusto ei kuitenkaan hyväksynyt patsaan paikaksi Hallitustoria. Lokakuussa 1966 löytyi lopulta valtuuston kaikkia osapuolia tyydyttävä paikka Suur-Savon aukiolla.
==Uusi sijoituspaikka==
Vuoden [[2000]] kunnallisvaaleissa Mikkelin kaupunginvaltuuston voimasuhteet muuttuivat ja uusi valtuusto hyväksyi vuoden [[2002]] lopulla aloitteen Päämajapatsaan siirrosta Mikkelin torin reunalle. Keskustelua aiheutti lähinnä noin 70
Uusi paikka Mikkelin torin reunalla vihittiin käyttöön 4.
▲Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Mikkelin kaupunginvaltuuston voimasuhteet muuttuivat ja uusi valtuusto hyväksyi vuoden 2002 lopulla aloitteen Päämajapatsaan siirrosta Mikkelin torin reunalle. Keskustelua aiheutti lähinnä noin 70 000 euron siirtokustannukset. Mannerheimin lounaspaikkana tunnettu Mikkelin klubi järjesti kansalaiskeräyksen.
▲Uusi paikka Mikkelin torin reunalla vihittiin käyttöön 4.6.2003. <ref>[http://www.mil.fi/ruotuvaki/arkisto/12_03/06.html Ruotuväki 12/2003, uutinen 25.6.2003.] Viitattu 13.4.2008.</ref> Marskin patsaan ympäristö Mikkelin torilla valittiin vuoden 2003 Ympäristörakenne-kilpailun voittajaksi. <ref>[http://www.betoni.com/betoni_import/BET0304_s08_11.pdf Maritta Koivisto, Mikkelin Marskin patsaan ympäristö – vuoden 2003 Ympäristörakenne, Betoni 4/2003.] Viitattu 13.4.2008.</ref>
==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{Mannerheimin patsaat}}
| |||