Ero sivun ”Ahti Karjalainen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 51:
Karjalaisen presidenttiehdokkuutta ajava keskustapuolueen ryhmä suunnitteli syksyllä 1981 uuden k-linjan muodostamista. Tähän k-linjaan olisivat kuuluneet keskustapuolue, kokoomus, kommunistit ja kristilliset, jotka olisivat muodostaneet laajapohjaisen hallituksen Karjalaisen tultua valituksi presidentiksi. Tämän ns. ''Aallon historiallisen kompromissin'' valmistelua varten oli tarkoitus perustaa salainen työryhmä, johon olisivat kuuluneet kokoomuksen puheenjohtaja [[Ilkka Suominen]], kommunistien puheenjohtaja [[Aarne Saarinen]] ja maaherra [[Esa Timonen]] keskustapuolueesta.
 
Karjalaisen presidenttiehdokkuutta tukivat keskustapuolueen johto, Neuvostoliitto sekä monet elinkeinoelämän vaikuttajat. [[Elinkeinoelämän Keskusliitto|Teollisuuden Keskusliiton]] hallitus antoi [[11. marraskuuta]] julkilausuman, jossa se kehotti tukemaan tulevassa presidentinvaalissa niitä puolueita ja henkilöitä, jotka olivat "aktiivisesti kehittäneet markkinatalousjärjestelmään pohjautuvaa ulkomaankaupan monipuolistamista ja Neuvostoliiton kanssa käytävää, työllisyyttä edistävää kauppaa". Vaikka julkilausumassa ei mainittukaan Karjalaisen nimeä, sen osoite oli selvä. Teollisuusjohtajista Karjalaisen ehdokkuutta ajoivat erityisen tarmokkaasti [[Nokia (yritys)|Nokia]]n pääjohtaja [[Kari Kairamo]], [[Kone (yritys)|Koneen]] toimitusjohtaja [[Pekka Herlin]], [[Wärtsilä]]n toimitusjohtaja [[Tankmar Horn]], [[Rautaruukki (yritys)|Rautaruukin]] toimitusjohtaja [[Helge Haavisto]] ja suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymän [[Finn-Stroi]]n hallituksen puheenjohtaja [[Kauko Rastas]]. Toisaalta [[Elinkeinoelämän valtuuskunta|Elinkeinoelämän valtuuskunnan]] toimitusjohtaja [[Max Jakobson]] suhtautui Karjalaiseen avoimen kielteisesti ja hän oli tuonut tämän kantansa julki useissa yhteyksissä.<ref>[http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=200920644 Herlin otti mallia mafiasta, Taloussanomat 23.9.2009]</ref> <ref> Blåfield, Antti − Vuoristo, Pekka: ''Kun valta vaihtui − Mitä todella tapahtui presidentinvaaleissa 1982'', s. 141−200. Kirjayhtymä 1982, Helsinki. </ref>
 
Toimittaja [[Aarno Laitinen]] sanoo teoksensa [[Tamminiemen pesänjakajat]] myöhempien painosten esipuheessa että häntä yritettiin talouselämän johdon taholta lahjoa jos pelotellakin asettumaan Karjalaisen tueksi - jopa väittäen että ellei Karjalaista valita, Neuvostoliitto miehittää Suomen! Laitinen sanoo yhä tienneensä silloin, että Karjalainen olisi ollut täydellinen neuvostojohdon sätkynukke, ja siten todellisin vaara itsenäisyydelle sitten [[vuoden 1949 vallankaappaushanke|vuoden 1949 vallankaappaushankkeen]], joten hän ei ollut kuulevinaankaan uhkauksia vaan kovensi hyökkäystään Karjalaista vastaan.