Ero sivun ”Mark Robson” versioiden välillä

'''Mark Robson''' ([[4. joulukuuta]] [[1913]], [[Montréal]], [[Québec]], [[Kanada]] -– [[20. kesäkuuta]] [[1978]], [[Lontoo]], [[Englanti]], [[Iso-Britannia]]) oli yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja.

Robson aloitti ohjaajauransa vuonna [[1943]]. Sitä ennen hän oli työskennellyt leikkaajana mm.muun muassa [[Orson Welles]]in elokuvassa ''Mahtavat Ambersonit'', kauhuklassikossa ''Kissaihmiset'', film-noir-klassikossa ''Matka kauhuun'', kauhuklassikossa ''Yö woodoo-saarella'' sekä jännityselokuvassa ''Leopardimies''. Hänen esikoisohjauksensa ''Seitsemäs uhri'' on arvostettu hittielokuva.

Vuonna [[1945]] hän ohjasi kauhuelokuvan ''[[KuolleidenTuhoon tuomittu saari]]'', jonka pääosassa nähtiin [[Boris Karloff]]. Karlofin kanssa hän teki myös elokuvan ''Kauhun talo''. ''Nyrkkeilysankari'' oli [[Kirk Douglas]]in tähdittämä film-noir-elokuva, joka sai peräti kuusi Oscar-ehdokkuutta, joista voitti yhden. ''Hupsy sydämeni'' ([[1949]]) sai kaksi Oscar-ehdokkuutta. Kaksi Oscar-ehdokkuutta sai myös ''Kirkas voitto'' ([[1951]]), ''Haluan sinut!'' ([[1951]]) saatua "vain" yhden.

''Etelämeren paratiisi'' ([[1953]]) esitteli [[Gary Cooper]]in [[James Michnerin]] menestysromaanin Morganina. Vuonna [[1955]] ''[[Toko-Rin sillat]]'' on yksi Robsonin uran suurimmista hiteistä, jonka pääosissa nähtiin [[William Holden]] ja [[Grace Kelly]]. Elokuva voitti yhden Oscarin ja sai lisäksi vielä yhden ehdokkuuden. Oscar-ehdokkuus parhaasta miessivusastamiessivuosasta tuli [[Arthut Kennedy]]lle elokuvasta ''Murhaajako?''. Vuonna [[1956]] valmistunut ''Mitä kovemmin he kaatuvat'' oli [[Humphrey Bogart]]in ja [[Rod Steiger]]in tähdittämä film-noir-klassikko, joka sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta mustavalkoelokuvan kuvauksesta. Kyseessä oli myös Bogartin viimeinen elokuvarooli.

''Vihan tyyssija'' ([[1957]]) oli suosittu romanttinen draama, joka sai yhdeksän Oscar-ehdokkuutta, mm.muun muassa Robsonille parhaan ohjauksen ehdokkuus. ''Kuudennen onnen majatalo'' ([[1958]]) oli [[Ingrid Bergman]]in tähdittämä elämäkertaelokuva, joka toi Robsonille toisen ja viimeisen Oscar-ehdokkuuden parhaasta ohjauksesta.