Ero sivun ”Oikeussubjekti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vaarallinen oikeussubjekti |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 30:
Vaarallinen oikeussubjekti tarkoitti aiemmin sellaisia suomalaisia [[yhteisö]]jä ja [[säätiö]]itä, joissa ulkomaalaisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä oli tai saattoi olla laissa määritelty määräysvalta. Tällaisen yhteisön oikeutta omistaa Suomessa [[kiinteistö]]jä ja [[osake|osakkeita]] oli rajoitettu. Asiaa koskeva [[säädös]] oli niin sanottu rajoituslaki eli laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita (219/1939). Laki kumottiin lailla ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta (1612/1992).<ref>''Encyclopædia iuridica fennica,'' Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palsta 915.</ref> Alun perin ehtoja kiinteän omaisuuden hallitsemiselle Suomessa annettiin asetuksella 25. helmikuuta 1851.
Rajoituslaki määräsi, ettei ulkomaalainen, ulkomainen yhtiö, [[osuuskunta]], [[yhdistys]], säätiö tai muu yhteisö ilman [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvoston]] lupaa saanut omistaa tai viittä vuotta pidempään vuokrata kiinteää omaisuutta.<ref name="R">Rajoituslaki, 219/1939, 1–3 §.</ref> [[Petsamo]]n kunnan alueesta säädettiin erikseen.<ref>Laki ulkomaalaisten ja eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteistöä Petsamon kunnassa, 118/1938.</ref> Rajoituslaki koski myös kauppayhtiöitä ja [[kommandiittiyhtiö]]itä, joissa oli yhtiömiehenä ulkomaalainen, sekä suomalaisia [[taloudellinen yhdistys|taloudellisia yhdistyksiä]], joiden säännöt sallivat
==Lähteet==
|