Stasiin liittyen on Suomessa keskustelun aiheeksi noussut [[Suojelupoliisi]]n entisen päällikön, [[eduskuntasihteeri]] [[Seppo Tiitinen|Seppo Tiitisen]] mukaan nimensä saanut ns. [[Tiitisen lista]], millä SaksaYhdysvallat varoitti [[Mauno Koivisto]]a suomalaisista, jotka olisivat voineet olla yhteistyössä Saksan demokraattisen tasavallan tiedusteluviranomaisten kanssa. ListallaErilaisten arvioiden mukaan listalla on 1816-20 nimeä, jotkamitä olivat DDR:n viimeisen Stasi-residentinYhdysvallat kontaktejaepäili Helsingissäyhteistyöstä. Mauno Koivisto ulkopolitiikan johtajana kuitenkin päätti jättää ryhtymättä julkisiin toimenpiteisiin listan suhteen.
Toisen kerran Stasi nousi keskustelun aiheeksi [[Paavo Lipponen|Paavo Lipposen]] II hallituksen aikana kun
Stasille sisäistävähäisiä vakoiluapalveluksia tehneiden [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö|SAK]]:n tiedotussihteeri Jantusen, kansanedustaja Pentti Tiusasen (vas) ja Oulun yliopiston dosentti [[Jouko Jokisalo]]n tultua julkiitse suojelupoliisijulki alkoialettiin tutkiakuulustella ulkoasiainneuvos ja Lapin yliopiston dosentti [[Alpo Rusi]]a törkeästä vakoilusta epäiltynä. Tutkintanimike törkeä vakoilu oli välttämätön siksi, että päinvastoin kuin vakoilu, ei törkeä vakoilu vanhene rangaistavuudeltaan. Suojelupoliisin tuottaman esitutkintamateriaalin valmistuttua päätettiin kuitenkin syyte törkeästä vakoilusta Alpo Rusia ja [[Jukka Rusi]]a vastaan jättää nostamatta.
Rusin ja muiden tapaukset liittyivät myöhemmin julkistuneisiin Rosenholz / Rosewood -tiedostoihin, eivät Yhdysvaltain erikseen jo aikaisemmin tasavallan presidentille välittämään materiaaliin.
Rusin ja muiden tapausten käynnistyminen liittyi viranomaisten saamaan eri tilanteissa täydentyneeseen materiaaliin DDR:n arkistoista.
Rusi käynnisti jupakan jälkeen omat tutkimuksensa Stasin arkistoista. Rusin mukaan [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]:llä on ollut tiedettyä lähemmät suhteet Stasiin.
