Ero sivun ”Kansanpuisto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 4:
 
==Kansanpuistojen historiaa==
Toisin kuin varsinaiset puistot kansanpuistot ovat saattaneet alun perin koostua esimerkiksi laajoista, kevyesti käsitellyistä [[metsä]]- ja [[niitty]]alueista tai esimerkiksijoskus myös [[saari]]sta, joissa [[maisema]]kuvan muokkaus varsinaisten puistojen tapaan ei ollut keskeisellä sijalla.<ref name="h18,211" /> Omistukseltaan ne saattoivat alun perin olla yksityisiä, luonteeltaan [[filantropia|filantrooppisia]] tai myös [[työväenliike|työväen järjestöjen]] ylläpitämiä.<ref>Häyrynen 1994: 18, 28, 211.</ref>
[[Tiedosto:Tollered, den 19 juli 2006, bild 17.JPG|thumb|250px|[[Tanssilava]] kansanpuistossa Tolleredissa [[Ruotsi]]ssa.]]
Varsinkin [[Ruotsi]]ssa kansanpuistojen on katsottu ilmaisseen työväestön omaa halua vapaa-ajan viettoon muualla kuin julkisissa kaupunkipuistoissa, samalla kun esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] [[Helsinki|Helsingissä]] työväestön joukkoesiintymistä kaupunkikeskustojen puistoissa saatettiin pitää niiden arvoa alentavana vielä itsenäisyyden ajalla. Työväen oletettiin viihtyvän paremmin [[luonto|luonnon]] "kodikkaassa" helmassa, vaikka työväen omat kannanotot viittaavatkin pikeminkin tasa-arvon vaatimuksiin "hienojen" puistojen tarjonnassa, joita esimerkiksi Helsigissä rakennettiin enemmän keskiluokan asuttaman "kivikaupungin" kaupunginosien yhteyteen eikä niinkään tiheämmin asuttuihin työläiskaupunginosiin.<ref>Häyrynen 1994: 56, 211.</ref>