Ero sivun ”Kansanpuisto” versioiden välillä

247 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
kuvia (saa vaihtaa suomalaisiin,jos löytyy)
(→‎Aiheesta muualla: kirjallisuutta)
(kuvia (saa vaihtaa suomalaisiin,jos löytyy))
{{tämä artikkeli|kertoo kansanpuistoista yleensä [[Ruissalon Kansanpuisto]]sta Turussa on eri artikkeli.}}
[[Tiedosto:Nykvarns folketspark.JPG|thumb|250px|Kansanpuiston portti [[Nykvarn]]issa [[Södermanland]]issa [[Ruotsi]]ssa.]]
'''Kansanpuistot''' ({{k-sv|Folkpark}}) erotuksena varsinaisesta [[puisto|kaupunkipuistosta]] ovat 1800-luvun lopulta alkaen syntyneitä, etenkin [[proletariaatti|työväestölle]] tarkoitettuja yleisiä virkistysalueita kaupunkien laitamilla.<ref name="h18,211">Häyrynen 1994: 18,211.</ref>
 
==Kansanpuistojen historiaa==
Toisin kuin varsinaiset puistot kansanpuistot ovat saattaneet alun perin koostua esimerkiksi laajoista, kevyesti käsitellyistä [[metsä]]- ja [[niitty]]alueista, joissa [[maisema]]kuvan muokkaus varsinaisten puistojen tapaan ei ollut keskeisellä sijalla.<ref name="h18,211" /> Omistukseltaan ne saattoivat alun perin olla yksityisiä, luonteeltaan [[filantropia|filantrooppisia]] tai myös [[työväenliike|työväen järjestöjen]] ylläpitämiä.<ref>Häyrynen 1994: 18, 28, 211.</ref>
[[Tiedosto:Tollered, den 19 juli 2006, bild 17.JPG|thumb|250px|[[Tanssilava]] kansanpuistossa Tolleredissa [[Ruotsi]]ssa.]]
 
Varsinkin [[Ruotsi]]ssa kansanpuistojen on katsottu ilmaisseen työväestön omaa halua vapaa-ajan viettoon muualla kuin julkisissa kaupunkipuistoissa, samalla kun esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] [[Helsinki|Helsingissä]] työväestön joukkoesiintymistä kaupunkikeskustojen puistoissa saatettiin myös pitää niiden arvoa alentavana vielä itsenäisyyden ajalla. Työväen oletettiin viihtyvän paremmin [[luonto|luonnon]] "kodikkaassa" helmassa, vaikka työväen omat kannanotot viittaavatkin pikeminkin tasa-arvon vaatimuksiin "hienojen" puistojen tarjonnassa, joita esimerkiksi Helsigissä rakennettiin enemmän keskiluokan asuttaman "kivikaupungin" kaupunginosien yhteyteen eikä niinkään tiheämmin asuttuihin työläiskaupunginosiin.<ref>Häyrynen 1994: 56, 211.</ref>