Ero sivun ”Kansanpuisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kansanpuistojen historiaa: täyd. |
viite fix |
||
Rivi 7:
Varsinkin [[Ruotsi]]ssa kansanpuistojen on katsottu ilmaisseen työväestön omaa halua vapaa-ajan viettoon muualla kuin julkisissa kaupunkipuistoissa, samalla kun esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] [[Helsinki|Helsingissä]] työväestön joukkoesiintymistä kaupunkikeskustojen puistoissa saatettiin myös pitää niiden arvoa alentavana vielä itsenäisyyden ajalla. Työväen oletettiin viihtyvän paremmin [[luonto|luonnon]] "kodikkaassa" helmassa, vaikka työväen omat kannanotot viittaavatkin pikeminkin tasa-arvon vaatimuksiin "hienojen" puistojen tarjonnassa, joita esimerkiksi Helsigissä rakennettiin enemmän keskiluokan asuttaman "kivikaupungin" kaupunginosien yhteyteen eikä niinkään tiheämmin asuttuihin työläiskaupunginosiin.<ref>Häyrynen 1994: 56, 211.</ref>
Sekä Ruotsissa että Suomessa kansanpuistoihin on liittynyt myös ohjelmallista toimintaa, "kaupunkilaiskansanhuveja", puistomaisessa ympäristössä, ja Suomessa esimerkiksi [[Saaren kansanpuisto]]ssa [[Tammela]]ssa lähellä [[Forssa]]n teollisuusyhdyskuntaa on järjestetty muun muassa [[juhannus]]juhlia ja [[kesäteatteri]]esityksiä lähes koko puiston olemassaolon ajan 1930-luvulta alkaen.<ref name="h28">Häyrynen 1994: 28.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tammela.fi/portal/matkailu/nahtavyydet_ja_luonto/saaren_kansanpuisto/ | Nimeke =Saaren kansanpuisto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammelan kunta | Viitattu = 19.9.2009 | Kieli = }}</ref>
Kansanpuistoja on esimerkiksi Helsingissä ollut eri aikoina muun muassa [[Mustikkamaa]]lla<ref
==Kansanpuistoja Suomessa==
| |||