Ero sivun ”Kansanpuisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
sv:Folkpark (tuolta löytyy jotain) |
Täydennetty määritelmää kirjallisuudesta (sarjassamme aiheita, joissa ei internetin lähteillä pitkälle pötkitä) |
||
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|kertoo kansanpuistoista yleensä [[Ruissalon Kansanpuisto]]sta Turussa on eri artikkeli.}}
'''Kansanpuistot''' ({{k-sv|Folkpark}}) erotuksena varsinaisesta [[puisto|kaupunkipuistosta]] ovat 1800-luvun lopulta alkaen syntyneitä, etenkin [[proletariaatti|työväestölle]] tarkoitettuja yleisiä virkistysalueita kaupunkien laitamilla.<ref name="h18,211">Häyrynen 1994: 18,211.</ref>
==Kansanpuistojen historiaa==
Toisin kuin varsinaiset puistot ne ovat saattaneet alun perin koostua esimerkiksi laajoista, kevyesti käsitellyistä [[metsä]]- ja [[niitty]]alueista, joissa [[maisema]]kuvan muokkaus varsinaisten puistojen tapaan ei ollut keskeisellä sijalla.<ref name="h18,211" /> Omistukseltaan ne saattoivat alun perin olla yksityisiä, luonteeltaan [[filantropia|filantrooppisia]] tai myös [[työväenliike|työväen järjestöjen]] ylläpitämiä.<ref>Häyrynen 1994: 18, 28, 211.</ref>
Varsinkin [[Ruotsi]]ssa kansanpuistojen on katsottu ilmaisseen työväestön omaa halua vapaa-ajan viettoon muualla kuin julkisissa kaupunkipuistoissa, samalla kun esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] [[Helsinki|Helsingissä]] työväestön joukkoesiintymistä kaupunkikeskustojen puistoissa saatettiin myös pitää niiden arvoa alentavana vielä itsenäisyyden ajalla. Työväen oletettiin viihtyvän paremmin [[luonto|luonnon]] "kodikkaassa" helmassa, vaikka työväen omat kannanotot viittaavatkin pikeminkin tasa-arvon vaatimuksiin "hienojen" puistojen tarjonnassa, joita esimerkiksi Helsigissä rakennettiin enemmän keskiluokan asuttaman "kivikaupungin" kaupunginosien yhteyteen eikä niinkään tiheämmin asuttuihin työläiskaupunginosiin.<ref>Häyrynen 1994: 56, 211.</ref>
Kansanpuistoja on esimerkiksi Helsingissä ollut eri aikoina muun muassa [[Mustikkamaa]]lla<ref>Häyrynen 1994: 28.</ref>, [[Seurasaari|Seurasaaressa]]<ref name="h74">Häyrynen 1994: 74.</ref>, [[Hakasalmen puisto]]ssa<ref>Häyrynen 1994: 95-96</ref>.
==Kansanpuistoja Suomessa==
Tunnettuja kansanpuistoja Suomessa nykyään ovat ainakin seuraavat: * [[Ruissalon Kansanpuisto]] [[Turku|Turussa]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ruissalonkansanpuisto.fi/ | Nimeke =Ruissalon kansanpuisto | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Ruissalon kansanpuiston säätiö | Viitattu =10.10.2008 }}</ref>
* [[Seurasaari|Seurasaaren]] kansanpuisto [[Helsinki|Helsingissä]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.helsinki.fi/fi/index/tapahtumat/29288c046a22b4b9bd717ab54f061fae.html | Nimeke = Seurasaaren Kansanpuisto 120 vuotta, Seurasaaren ulkomuseo 100 vuotta, pääjuhla | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Helsingin kaupunki | Viitattu = 10.10.2008 }}</ref><ref name="h74" />
* [[Saaren kansanpuisto]] [[Tammela]]ssa<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tammela.fi/portal/matkailu/nahtavyydet_ja_luonto/saaren_kansanpuisto/ | Nimeke =Saaren kansanpuisto | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tammelan kunta | Viitattu = 10.10.2008 }}</ref>
* [[Hyvinkään Sveitsi]]n kansanpuisto [[Hyvinkää]]llä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/rky1993/kohde217.htm | Nimeke = Hyvinkää. Hyvinkään Sveitsin kansanpuisto | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu =10.10.2008 }}</ref>
Rivi 14 ⟶ 19:
* [[Tullisaari|Tuurholman]] kansanpuisto Helsingissä<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.nba.fi/rky1993/kohde202.htm | Nimeke =Helsinki. Tuurholman kansanpuisto ja kartanomaisema. | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = }}</ref>
==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Häyrynen, Maunu | Nimeke =Maisemapuistosta reformipuistoon. Helsingin kaupunkipuistot ja puistopolitiikka 1880-luvulta 1930-luvulle | Vuosi =1994 | Luku = | Sivu = | Selite =Entisaikain Helsinki XIV | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Helsinki-Seura | Tunniste =ISBN 951-9418-10-5 | Kieli = }}
{{Viitteet|sarakkeet}}
==Aiheesta muualla==
| |||