Ero sivun ”Tv1 (höyryveturi)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) "tämä artikkeli" pois, kun on täsmennyssivu |
väliotsikoitu + lisätty museoidut yksilöt |
||
Rivi 1:
{{Junayksikkö
|tunnus = Tv1
|kuva =
Väliraskas tavarajunaveturi Tv1 (vuoteen 1942 sarjamerkintä oli K3) oli Valtionrautateiden (VR) höyryveturisarja, jota valmistettiin vuosina 1917-1945 VR:lle 142 kpl. Lisäksi Tampella toimitti Latvian rautateille viisi samantyyppistä veturia. Useimmat Tv1-veturit valmisti Tampella, mutta myös toinen tamperelainen veturinvalmistaja Lokomo sai tehdäkseen 25 kpl ja 1920-luvulla tilattiin saksalaiselta Hanomagilta ja ruotsalaiselta Nohabilta 10 kpl kummaltakin. ▼
|kuvateksti =
|tyyppi = höyryveturi
|liikennöitsijä =
|valmistaja = [[Tampella]], [[Lokomo]], Hanomag, Nohab
|lukumäärä = 142
|valmistusvuodet = [[1917]]–[[1944]]
|peruskorjattu =
|hylätty =
|romutettu =
|museoitu = 4 yksilöä
|numerointi =
|paikkoja =
|lempinimi = Jumbo
|nopeus = 60
|paino = 61,5 + 36,0
|pituus = 17 808
|leveys =
|korkeus =
|pyörästö = 2-8-0 ''(1'D)''
|pyörästön pituus = 14 360
|akselipaino = 13,1
|pyörän halkaisija = vetopyörät 1 400
|vaihteisto =
|moottori =
|teho =
|tuntiteho =
|jatkuva teho =
|kuva2 =
|kuvateksti2 =
}}
'''Tv1''' oli [[Valtionrautatiet|Valtionrautateiden]] antama sarjamerkintä vuosina [[1917]]-[[1945]] toimitetuille väliraskaille höyryvetureille.
==Historia==
Tv1:llä oli ominaisuuksiensa ja suuren lukumääränsä vuoksi merkittävä rooli raskaassa tavaraliikenteessä 1920-luvulta aina 1940-luvun lopulle. Vielä raskaammat Tr1- ja Tr2-veturit syrjäyttivät Tv1-vetureita pääradoilta, mutta koko sarja pysyi tehokkaassa käytössä 1960-luvulle saakka kunnes Dv15-, Dv16- ja Dv-12-dieselveturit nopeasti korvasivat ne. Noin 100 vanhinta veturia hylättiin vuoteen 1969 mennessä ja loput vuonna 1977. Niidenkin käyttö oli loppunut useita vuosia aikaisemin. Neljä yksilöä on säilynyt. Niistä numero 933 (Tampella 1938) Toijalan veturimuseossa on varustimiltaan täydellinen ja ulkonäöltään autenttisessa kunnossa.▼
▲Väliraskas tavarajunaveturi Tv1 (vuoteen 1942 sarjamerkintä
Tv1:n pyöräjärjestys on 1’D, siis yksi johtoakseli ja neljä yhteenkytkettyä vetoakselia. Kansainvälisesti tällaisella pyöräjärjestyksellä varustetusta veturista käytetään nimitystä Consolidation ja amerikkalaisen tavan mukaan pyöräjärjestys merkitään 2-8-0. Lisäksi on 3-akselinen tenderi jossa 16 m<sup>3</sup> vesisäiliö ja polttoainetila 5 tonnille kivihiiliä tai 13 m<sup>3</sup> polttopuita. Veturin massa ilman tenderiä on 61,5 tonnia, josta 52,4 tonnia vetopyörillä. Tenderin kanssa kokonaismassa on 97,5 tonnia ja kokonaispituus 17808 mm. Tv1:ssä on levykehys, jota voidaan pitää vanhahtavana piirteenä, kun kaikki myöhemmät VR:n höyryveturisarjat suunniteltiin käyttäen kankikehystä. Koska äärimmäisten vetävien akselien välimatka (pyörästön pituus) on suuri, pyörästön mukautumista kaarteisiin parannettiin kytkemällä johtoakseli ja ensimmäinen vetoakseli ns. Kraussin teliksi. Kattilan työpaine oli 11,8 bar (12 kp/cm<sup>2</sup>), mutta 1938 ja sen jälkeen rakennetut 35 veturia varustettiin 12,8 bar (13 kp/cm<sup>2</sup>) kattilalla. Adheesiolla 0,2 (vetopyörien ja kiskon välinen kitkakerroin) Tv1:n vetovoimaksi liikkeelle lähdössä voidaan laskea 103 kN (10,5 Mp). Kattila voitiin suhteellisen pienin mutoksin varustaa polttamaan joko kivihiiltä tai puuta. Polttoaineen laadulla ei sinänsä ollut vaikutusta höyrykoneen suurimpaan lyhytaikaiseen konetehoon eikä vetovoimaan liikkeellelähdössä. Kivihiiltä poltettaessa kattilan höyryntuotto (kattilateho) oli kuitenkin suurempi. Tämän vuoksi hiiltä polttava veturi pystyi junan nopeuden noustessa (jolloin vetovoima alkaa laskea) pitämään yllä suurempaa vetovoimaa kuin puuta polttava veturi ilman että kattilan paine olisi alkanut laskea. Näin hiiltä polttava Tv1-veturi kehitti vetokoukkuun 845 kW (1150 hv) jatkuvasti ylläpidettävissä olevan tehon 55 km/h nopeudella ja puuta polttava 625 kW (850 hv) nopeudella 45 km/h. Veturin suurin sallitu nopeus oli 60 km/h, joka määräytyi enemmän taloudellisuusnäkökohtien kuin veturin todellisen huippunopeuden mukaan.▼
=== Lähteet ===▼
Mikko Ivalo; Höyryveturit ja niiden hoito, 3. painos, Porvoo 1953▼
▲Tv1:llä oli ominaisuuksiensa ja suuren lukumääränsä vuoksi merkittävä rooli raskaassa tavaraliikenteessä [[1920-luku|1920-luvulta]] aina [[1940-luku|1940-luvun]] lopulle. Vielä raskaammat [[Tr1]]- ja [[Tr2]]-veturit syrjäyttivät Tv1-vetureita pääradoilta, mutta koko sarja pysyi tehokkaassa käytössä 1960-luvulle saakka kunnes [[Dv15]]-, [[Dv16]]- ja
Eonsuu, Honkanen, Kilpinen, Pölhö; Suomen veturit 1. osa, Malmö 1975▼
==Tekniikka==
Tv1:n pyöräjärjestys on 1’D, eli siinä on yksi johtoakseli ja neljä yhteenkytkettyä vetoakselia. Kansainvälisesti tällaisella pyöräjärjestyksellä varustetusta veturista käytetään nimitystä ''Consolidation'', ja amerikkalaisen tavan mukaan pyöräjärjestys merkitään 2-8-0. Lisäksi veturiin kuuluu 3-akselinen tenderi, jossa on 16 m<sup>3</sup> vesisäiliö ja polttoainetila 5 tonnille kivihiiliä tai 13 m<sup>3</sup> polttopuita. Veturin massa ilman tenderiä on 61,5 tonnia, josta 52,4 tonnia vetopyörillä. Tenderin kanssa kokonaismassa on 97,5 tonnia ja kokonaispituus 17 808 mm.
Tv1:ssä on levykehys, jota voidaan pitää vanhahtavana piirteenä, sillä kaikki myöhemmät VR:n höyryveturisarjat suunniteltiin käyttäen kankikehystä. Koska äärimmäisten vetävien akselien välimatka (pyörästön pituus) on suuri, pyörästön mukautumista kaarteisiin parannettiin kytkemällä johtoakseli ja ensimmäinen vetoakseli ns. Kraussin teliksi. Kattilan työpaine oli 11,8 bar (12 kp/cm<sup>2</sup>), mutta 1938 ja sen jälkeen rakennetut 35 veturia varustettiin 12,8 bar (13 kp/cm<sup>2</sup>) kattilalla. Adheesiolla 0,2 (vetopyörien ja kiskon välinen kitkakerroin) Tv1:n vetovoimaksi liikkeelle lähdössä voidaan laskea 103 kN (10,5 Mp).
▲
==Museoidut yksilöt==
*609 Tampella 278/1917 ''[[Haapamäen höyryveturipuisto|Haapamäen höyryveturipuistossa]]''
*633 Tampella 484/1938 ''[[Veturimuseo|Toijalan veturimuseossa]]''
*640 Tampella 491/1938 ''[[Lapinlahti|Lapinlahdella]] Matin ja Liisan asema -nimisen huoltoaseman pihassa''
*643 Tampella 494/1939 ''[[Ylivieskan rautatieasema|Ylivieskan veturitallilla]]''
▲*Mikko Ivalo; Höyryveturit ja niiden hoito, 3. painos, Porvoo 1953
▲*Eonsuu, Honkanen, Kilpinen, Pölhö; Suomen veturit 1. osa, Malmö 1975
[[Luokka:Suomalainen rautatiekalusto]]
| |||