Ero sivun ”Oikeustoimi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Oikeustoimen pätemättömyys |
|||
Rivi 6:
Oikeustoimet voivat olla yksipuolisia, kaksipuolisia tai tehtyjä kolmannen hyväksi. Yksipuolinen oikeustoimi on esimerkiksi [[testamentti]]. Tyypillisiä kaksipuolisia oikeustoimia taasen ovat [[sopimus]] ja [[avioliitto]]. [[Henkivakuutus]] on esimerkki kolmannen hyväksi tehdystä oikeustoimesta.
==Oikeustoimen pätemättömyys==
Oikeustoimen pätemättömyys tarkoittaa, ettei oikeustoimella ole sisältönsä mukaisia [[oikeusvaikutus|oikeusvaikutuksia]] syntymisessään, sisällyksessään tai muodossaan olevan [[virhe (oikeustiede)|virheen]] vuoksi. Oikeustoimen osapuolille ei siten muodostu [[velvollisuus (oikeustiede)|velvollisuutta]] käyttäytyä oikeustoimen edellyttämällä tavalla. Pätemättömyyden perusteista säädetään oikeustoimilain 3 luvussa. Säännökset pohjautuvat tahdonmuodostuksen virheisiin. Perusteita ovat törkeä tai lievä pakko, kiskominen, petollinen viettely, ilmaisuerehdys sekä kunnianvastainen ja arvoton menettely sekä [[oikeustoimikelpoisuus|oikeustoimikelpoisuuden]] puute.<ref name="Enc">''Encyclopædia iuridica fennica,'' Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 545–547.</ref>
Pätemättömyyden oikeusvaikutukset tulevat tavallisesti voimaan vain, jos oikeustoimen osapuoli vetoaa pätemättömyysperusteeseen. Sen sijaan esimerkiksi [[alaikäinen|alaikäisen]] tai [[holhous|holhottavan]] oikeustoimikelpoisuuden puute otetaan huomioon viran puolesta, jos tällainen henkilö on tehnyt oikeustoimen, johon hänellä ei ole kelpoisuutta. Mitättömyydeksi eli itsestään vaikuttavaksi pätemättömyydeksi kutsutaan sellaista tapausta, jossa ei tarvita erityistä toimenpidettä pätemättömyyden voimaan saattamiseksi.<ref name="Enc" />
Pätemättömyyssäännöksiä sovellettaessa oikeustointa pidetään kokonaan pätemättömänä. Jos sen sijaan [[sopimuksen sovittelu|sovitellaan]] oikeustoimen kohtuuttomia ehtoja, oikeustoimi jää päteväksi niiltä osin kuin sisältöä pidetään kohtuullisena. Sovittelua puoltaa muun muassa se, että siten voidaan ottaa huomioon sopimuksen synnyn jälkeen muuttuneet olosuhteet.<ref name="Enc" />
Oikeustoimen pätemättömyys aiheuttaa sen, että osapuolten on palautettava oikeustoimen nojalla saamansa [[suoritus|suoritukset]]. Jos oikeustoimi on mitätön [[laki|lain]] tai [[hyvä tapa|hyvän tavan]] vastaisena sovelletaan [[puuttumattomuusperiaate]]tta, jolloin suorituksen tekemistä tai tehdyn suorituksen palauttamista ei voi vaatia. Jos palautettavan suorituksen palauttaminen ei ole mahdollista, on sen arvo korvattava rahalla vastapuolelle.<ref name="Enc" />
==Katso myös==
*[[Velvoiteoikeus]]
==Lähteet==
[[Luokka:Oikeustiede]]▼
{{Viitteet}}
| |||