Ero sivun ”Neoliittinen Balkan” versioiden välillä

'''Neoliittinen Balkan''': Balkanin neoliittinen kulttuuri syntyi maanviljelyn levittyä sinne Turkista<ref>Jeanneteau S.: [http://www.hist-europe.fr/Prehistoire/neolithique.html, LE NEOLITHIQUE] , Histoire des civilisations européennes (yksityishenkilön kotisivu) {{fr}}</ref> noin 7200-6500 eaa.,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.worldmuseumofman.org/balkanneolithic1.htm | Nimeke = Balkan Neolithic /Chalcolithic period | Julkaisija = World Museum of Man (online museum of tools) | Ajankohta = 2004 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="JEANNE">Jeanneteau S.: [http://www.hist-europe.fr/Prehistoire/asianique.html, LES PEUPLES ASIANIQUES] , Histoire des civilisations européennes (yksityishenkilön kotisivu) {{fr}}</ref>. Balkanille levinnyt viljelykulttuuri muistutti Lähi-Idän ja Turkin varhaista maanviljelyä, mutta viljelijöiden asumuksissa asuttiin pidempään ja ne olivat huolellisemmin tehtyjä. Balkanille nousi muun muassa [[Starcevon kulttuuri]]<ref>[http://www.hist-europe.fr/Prehistoire/asianique.html, LES PEUPLES ASIANIQUES] , Histoire des civilisations européennes (yksityishenkilön kotisivu) {{fr}}<name="JEANNE"/ref>.

Varhainen kulttuuri ulottui Pohjois-Karpaateille asti<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.anthro.fsu.edu/research/koros/overview/arch_background/arch_background.html, | Nimeke = The Archaeological Setting, | Tekijä = Parkinson, William A. | Ajankohta = 1999. | Selite ="The Social Organization of Early Copper Age Tribes on the Great Hungarian Plain." Ph.D. Dissertation. (tiivistelmä) | Julkaisija =University of Michigan, Ann Arbor.}}</ref>.

suuria kaupunkimaisia asutuskeskuksia rakennettiin noin 5000-4000 eaa. [[Romania]]ssa ja Länsi-[[Ukraina]]ssa liittyen [[Tripoljen kulttuuri]]in.<ref>[http://www.trypillia.com/articles/eng/se1.shtml The Trypillian culture. Introduction.] Koros Corp.</ref>

Varhaisia Balkanin neoliittisia piirteitä: naispatsaat, marmorikaulanauhat, maalattu keramiikka, kiviset ja savitse korvatuöpat, taitetut hautaukset talojen alle, savesta ja vitsaksista tehdyt seinät+mutatiili, puu talojen telossa, rauniokummut ovat yhteisiä Turkille ja Balkanille<ref name="BELL73">Bellwood,s ivusivu 73</ref>.

Suurin osa Kreikan neoliittisista paikoista ilmastyi vasta vuoden 6500 eaa jälkeen keramiikan kanssa<ref>Bellwood, sivu 72</ref>. Kreikasta on löydetty 12 mesoliittista, mutta jopa 250-300 mesoliittista paikkaa, mikä saattaa kertoa huomattavasta väestönkasvusta<ref>Bellwood, sivu 73<name="BELL73"/ref>.

<ref>[http://context-database.uni-koeln.de Radiocarbon CONTEXT database]</ref>

Bosborin salmeen ilmestyneet varhaisimmat Ilipinarin yksihuoneiset talot 6200-5500 eaa oli tehty mutamöykyistä<!--slabs-->. Tämän jälkeen sinne tuli mutatiilisiä monihuoneisia kaksikerroksisia taloja, jollaisia oli Keski-Anatoliassa. Kotieläiminä pidettiin nautoja, sikoja, vuohia ja lampaita. Kulttuuria luonnehtivat miehiä ja naisia esittävät pienet saviveistokset, ja niinpä kulttuuri muistutti Hacilarin varhaista neoliittista<ref>fifaBellwood, sivu 71</ref>. Lännempänä Traakiassa keraaminen neoliittinen kulttuuri ilmestyi Hoca Cesmeen 6400 eaa. Siihen liittyivät kivivalliset pyöreät talot, puolustusmuurit, maalattu ja yksivärinen keramiikka sekä laajateräperinne, kulttuuri muistuttaa Keski-Turkin kulttuuria, ja ehkä myös Bulgarian Karanovi I:tä<ref>Bellwood, sivu 72</ref>.

Kreikkaan syntyneet varhaiset neoliittiset asutukset olivat Thessalian tulvatasangolla pieniä ja niitä oli melko tiheässä. Kylien väli oli 2,7 km, ja niiden ala 2,5 ha<ref>Bellwood, sivu 72</ref>. Balkanin maanviljelykulttuuri pohjautui maanviljelyyn ja kotieläimiin, metsästyksen merkitys oli vähäinen, kivityökalut eivät muistuttaneet alueen aiempia mesoliittisia. Kreikan varhaisneoliittinen perinne oli sama koko Kreikassa, ja muistutti Traakian Hoca Cesmeä, Proto-Seskloa, Starcevoa ja Karnovoa n 6100 eaa. Alueellisia piirteitä ilmestyi vasta noin 5300 eaa<ref>Bellwood, sivu 73<name="BELL73"/ref>.

Uskotaan neoliittisten tulokkaiden sulattaneen kulttuuriinsa paikallista mesoliittistä väestöä.<ref>[http://www.worldmuseumofman.org/balkanneolithic1.htm Museum of Man]</ref>

<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.eliznik.org.uk/EastEurope/History/balkans-map/10kBC.htm | Nimeke = Mesolithic period, 10000 BC to 7000 BC | Kieli {{en}} | Julkaisija = Yksityishenkilöiden kotisivu | Tekijä = Liz & Nick}}</ref>

<ref name="KIDS">[http://www.historyforkids.org/learn/greeks/history/neolithic.htm Neolithic Greece] History for Kids</ref>

Noin 6500 eaa. oli [[Bulgaria]]n alangolle levittäytynyt maata viljelevä [[Karanovon kulttuuri|Karanovo]] I-kulttuuri, jota muistuttivat Gura Baciulu, Porodin (Velušina) ja [[Proto-Sesklo]].<ref>Liz & Nick [http://www.eliznik.org.uk/EastEurope/History/history-pre.htm South East Europe pre-history summary to 700BC] </ref>. Kulttuuri rakensi neliskulmaisia taloja puusta ja savesta, Kreikassa tehtiin kiviperustuksia näihin taloihin.

Vasta noin 6000 eaa. alkoi Starcevo-Körös-Crisin kulttuuri<ref>Maximilian O. Baldia: [http://www.comp-archaeology.org/Starcevo-Koros-Cris.htm, Starčevo -Körös-Criş (Starcevo-Koros-Cris)] </ref> kukoistaa. Näihin aikoihin syntyi Pohjois-Unkarin ja Etelä-Slovakian tienoilla nauhakeraaminen kulttuuri. Bulgariassa kukoisti 6000 eaa. Karanovo II-III-vaihe, ja Romaniassa Dudestin kulttuuri. Bosniassa oli Proto-Kakan ja Montenegron seuduilla Danilon kulttuuri. Itä-Kreikassa oli Sesklon kulttuuri, ja Länsi-Kreikassa Elatea I.<ref> Liz & Nick: [http://www.eliznik.org.uk/EastEurope/History/balkans-map/middle-neolithic.htm Middle Neolithic period, 6000 BC]</ref> Etelä-Serbiassa oli Porodin II-III, jossa ihmiset asuivat suorakulmaisia tai trapetsin muotoisia taloja.

Noin 5800/5700-5500 eaa. syntyi [[sydänsimpukkakeramiikka]]<ref>http:re name="ALAIN"//pagesperso-orange.fr/atil/atil/yyy.htm> eli leimakeramiikka (Impresso, cardial), joka levisi Ranskan etelärannikolle.

Maanviljelyä noin 5700-4500 Euroopaan levittäneen nauhakeramiikan on väitetty syntyneen Balkanin pohjoispuolella Starcevon kulttuurista. Joidenkin mukaan Starcevon kulttuuri tai tarkemmin Körösin kulttuuri<ref>Liz & Nick: [http://www.eliznik.org.uk/EastEurope/History/balkans-map/cultures.htm, Cultures evolution chart]</ref> olisi antanut vaikutteita Unkarin seudun paikallisille asukkaille. Unkarissa näkyy selvä raja syntyneen nauhakeramiikan ja Körösin kulttuurin välillä. Körösin kulttuuria oli Itä-Unkarissa<ref>[http://www.comp-archaeology.org/KorosAVKlbkScreen.gif Ceramic sites in Hungary]</ref>.

Kupariesineitä oli Balkanilla jo 5000 eaa., ja kuparia osattiin sulattaa 4500 eaa. Noin 5000 eaa. Kreikassa Sesklon seudulla alkoi olla suuria kyliä, joissa lienee ollut jonkinlainen johtaja organisoimassa kylän toimintaa.<ref>http: name="KIDS"//www.historyforkids.org/learn/greeks/history/neolithic.htm</ref>. Tällöin rakennettiin kiviperustoja talojen alle ja kivisiä muureja kylien ympärille.

Noin 4500 eaa. Pohjois-Balkanille syntyi nopeasti kehittyviä kuparikautisia kulttuureja, mm. [[Tripoljen kulttuuri|pre-Cucutenin kulttuuri]] ja [[Lengyelin kulttuuri]].<ref>Liz & Nick:[http://www.eliznik.org.uk/EastEurope/History/balkans-map/early-eneolithic.htm Early Eneolithic period, 4500 BC]</ref>

Noin 4000 eaa. keskimmäisellä kuparikaudella itään Romaniaan ja Ukrainaan oli kehittynyt suuria asutuskeskuksia, nimittäin Cucutenin-[[Tripoljen kulttuuri]].<ref>Liz & Nick: [http://www.eliznik.org.uk/EastEurope/History/balkans-map/middle-eneolithic.htm Middle Eneolithic period, 4000 BC]</ref>