Avaa päävalikko

Muutokset

7 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
Veblen sai alemman korkeakouluasteen tutkinnon taloustieteessä Carleton Collegesta vuonna 1880 opettajanaan [[John Bates Clark]], joka oli tuolloin vielä nuoren [[uusklassinen taloustiede|uusklassisen taloustieteen]] johtavia teoreetikkoja. Ylemmän tutkinnon Veblen suoritti John Hopkins Universityssä filosofi [[C. S. Peirce]]n johdolla. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1884 Yale Universityssä [[laissez-faire]]-talouspolitiikkaa kannattaneen [[William Graham Sumner]]in johdolla. Ehkä tärkein intellektuaalinen vaikutus Vebleniin oli tähän aikaan [[Herbert Spencer]]illä, jonka työt käsittelivät evoluutioaspektien soveltamista yhteiskunnan tutkimiseen.
 
Opiskelun jälkeen Veblen vietti kuusi vuotta lueskellen itsenäisesti perheensä maatilalla, jossa hän toipui malariasta. Hän jatkoi akateemisia taloustieteen opintojaan vielä tohtorinakin, [[James Laurence Laughlin]]in johdolla Cornell Universityssä vuosina 1891-1892. Vuonna 1892 Veblenistä tuli professori tuolloin uuessauudessa Chicagon yliopistossa. Hän toimi samalla myös Journal of Political Economyn toimittajana. Vuonna 1906 hän meni töihin Stanfordin yliopistoon. Tähän aikaan naimisissa ollut Veblen kärsi huhuista, joiden mukaan hänellä oli irtosuhteita muiden naisten kanssa. On arveltu, että huhujen tarkoitus oli vaikeuttaa ristiriitaisena hahmona tunnetun Veblenin uraa yliopistolla.
 
Vuonna 1911 Veblen pestautui Missouri-Columbian yliopistoon taloustieteen laitoksen johtoon. Hän pysyi siellä vuoteen 1918, vaikkei pitänyt erityisemmin Missourista. Tuona vuonna hän muutti New Yorkiin ja alkoi The Dial lehden toimittajaksi. Vuonna 1919 hän osallistui [[The New School|The New School for Social Research]] nimisen oppilaitoksen perustamiseen. Hän oli myös osa Technical Alliance -liikettä, jonka tarkoitus oli soveltaa tieteellisiä keinoja hyvinvoinnin parantamiseen yhteiskunnassa. Vuosina 1919-1926 Veblen jatkoi kirjoittamista ja oli mukana The New Schoolin eri aktiviteeteissa.
Veblen esitteli kirjassaan nykyään yleiset käsitteet, ''kerskakulutus'' ja ''tietoinen vapaa-aika''. Hän määritteli kerskakulutuksen rahan- ja/tai resurssien tuhlauksena, jossa ihmisillä oli tarkoitus osoittaa heidän statuksensa olevan korkeampi kuin muiden. Yksi esimerkki tästä ovat hopeiset ruokailuvälineet, joita käytetään siitä huolimatta, että halvemmat ruokailuvälineet maksavat vähemmän ja toimivat yhtä hyvin tai joskus paremmin. Edelleen puhutaan [[Veblenin hyödyke|Veblenin hyödykkeestä]], kun viitataan tuotteisiin, joiden hinta nousee kysynnän kasvaessa. Tietoinen joutilaisuus taas viittaa siihen, kun ihmiset tuhlaavat aikaansa antaakseen itselleen korkeamman statuksen. Esimerkiksi ollakseen "gentleman", miehen täytyy opiskella filosofiaa ja korkeampaa taidetta, joilla ei ole sinänsä taloudellista arvoa.
 
Siinä, missä valtavirran taloustiede näkee ihmisen "rationaalisena" ja "hyötyä" tavoittelevana, Veblen näkee ihmisen täysin irrationaalisena olentona, joka toimii oman sosiaalisen statuksensa kohottamiseksi välittämättä omasta onnellisuudestaan. Hän käytti termiä "jäljitteleminen" kuvaamaan näitä toimintoja. Esimerkiksi ihmiset yrittävät matkia viiteryhmänsä itseään kunnioitetumpia jäseniä kohottaakseen omaa statustaan. Esimerkki nykyajan elämästä ovat tietyt brändit ja kaupat, joita pidetään korkealuokkaisempina kuin muita, ja ihmiset käyvät tällaisissa kaupoissa ja ostavat tällaisia tuotteita, vaikkei heillä olisi varaa siihen, ja vaikka halvempia vaihtoehtoja olisi saatavilla.
 
Jatkaen tätä ajatuskulkua, Veblen myös väitti liikemistenliikemiesten olevan vain joutilasluokan viimeisin ilmaisumuotoesiintymismuoto. Hän oli sitä mieltä, että liikemiehet eivät tuota hyödykkeitä ja palveluita, vaan ainoastaan liikuttelevat niitä ympäriinsä ja saavat samalla voittoa. Hän kirjoitti, ettei moderni liikemies eroa heimoajan barbaarista sikäli, että hän käyttää taitavuutta ja kilpailussa auttavia kykyjä saadakseen rahaa muilta ja sitten elää saamansa saaliin turvin tuottamatta asioita itse.
 
Veblen mainitsee muutamia teoriansa ilmauksia modernissa yhteiskunnassa
Veblenistä itsestään on sanottu, ettei hän piitannut niin yllä kritisoimistaan asioista.
 
==Aiheesta muullamuualla==
* [http://www.orgs.bucknell.edu/afee/InstReads.htm The Association for Evolutionary Economics: Classic Books and Articles from written by Institutionalists] {{en}}
* [http://homepage.newschool.edu/het/profiles/veblen.htm The New School: Major Works of Thorstein Veblen] {{en}}
1 475

muokkausta