Ero sivun ”Mortteli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p |
|||
Rivi 3:
'''Mortteli''' eli '''huhmar''' on maljamainen astia, jota käytetään aineksen hienontamiseen ja sekoittamiseen. Hienontaminen tapahtuu survimella (hiertimellä) eli [[petkel|petkeleellä]] painellen ja hiertäen. Työkalua käytetään mausteiden murskaamiseen, ja ennen myös apteekeissa lääkeaineiden tai kuvataiteessa väriaineiden hienontamisessa. Morttelia käytetään [[gastronomia]]ssa etenkin mausteseosten ainesten, kuten [[sinappi|sinapin]], jauhamiseen.
Mortteli valmistetaan perinteisesti joko [[keraami|keraamisesta]] materiaalista kuten [[posliini]]sta, tai [[marmori]]sta tai [[pronssi]]sta. Morttelien koot vaihtelevat pienistä, muutaman millilitran kokoisista suuriin, usean sadan litran vetoisiin. Yleisimmin keittiö- ja laboratoriokäytössä käytettävimpien marmori- tai keraamimorttelien vetoisuus on non 1 dl ja pronssimorttelin noin 2 dl.
Saksalainen [[alkemia|alkemisti]] Bertholdus Schwarz keksi [[ruuti|ruudin]] sotilaskäytön ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1290. Hän hiersi [[puuhiili|puuhiiltä]], [[rikki]]ä ja [[kaliumnitraatti]]a morttelissa, ja tuloksena oli hulmahdus. Schwarz selvisi räjähdyksestä hengissä, ja rakensi pian tämän jälkeen ensimmäisen käyttökelpoisen [[tykki|tykin]], joka sai nimensä (mörssäri, Mörser) hänen käyttämästään morttelista.
| |||