Ero sivun ”Gabriel Ahlman” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Gabriel Ahlmanin isä oli köyhä apupappi ja Gabriel oli nelilapsisen perheen toiseksi vanhin. Isä kuoli pojan ollessa vain seitsemänvuotias. Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Gabriel Ahlman pääsi ylioppilaaksi [[Turun katedraalikoulu]]sta vuonna [[1754]]. Tämän jälkeen hän jatkoi opintoja yliopistossa, pätevöityi virkamieheksi ja tuli aluksi nimismieheksi Kangasalle. Nimismiehen toimensa ohella hän viljeli vuokraajana Liuksialan kartanoa Kangasalla, Nokian kartanoa Pirkkalassa ja Otavalan kartanoa Messukylässä.
 
Ahlman toimi kruununvoutina vuosina 1771−1777 ja sen jälkeen hän omisti vuosina 1778–1799 Tampereen lähellä sijainneen [[Hatanpään kartano]]n. Testamentissaan Ahlman jätti puolet 40 557 [[riksi]]n arvoisen omaisuutensa korkotuotoista käytettäväksi Tampereen ympäristöpitäjien varattomille lapsille annettavaan alkeisopetukseen sekä toisen puolen käytettäväksi soiden ojitukseen, koskien perkaukseen ja Hatanpään kartanon alustalaisten avustuksiin. Testamentin laadintaan osallistui Ahlmanin hyvä ystävä, professori [[Henrik Gabriel Porthan]] ja sen toimeenpanosta huolehti Ahlmanin määräyksen mukaisesti [[Suomen Talousseura]]. Testamentin toimeenpano kuitenkin viivästyi seuran ja Ahlmanin perillisten välille syntyneiden riitojen vuoksi yli kymmeneksi vuodeksi.
 
Ensimmäiset Ahlmanin pitäjänkoulut aloittivat toimintansa [[Pirkkala]]ssa ja [[Messukylä]]ssä vuonna 1811. Kouluja perustettiin myös [[Lempäälä]]än, [[Vesilahti|Vesilahdelle]], [[Kangasala|Kangasalle]] sekä [[Pälkäne]]elle. Koulujen ulkolukuun perustunut opetus ei lopulta vastannut sille asetettuja odotuksia ja ne uudistettiin perusteellisesti 1840-luvulla. Koulut muuttuivat [[kansakoulu]]iksi vuoteen [[1873]] mennessä, mutta vielä tämän jälkeen Ahlmanin testamenttivaroista jaettiin niille avustuksia kunnes 1904 varojen avulla perustettiin Messukylään ''Ahlmanin Maamies- ja emäntäkoulu'' joka toimii nykyisin [[Ahlmanin ammattiopisto]]n nimellä.