Ero sivun ”Kuollut kieli” versioiden välillä

1 250 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Kuollut kieli''' on [[kieli]], jota yksikään ihminen ei enää puhu [[äidinkieli|äidinkielenään]]. Tällaisia ovat esimerkiksi [[gootin kieli|gootti]] ja [[keminsaame]]. Kuollutta kieltä yleisesti kutsutaan yleisesti myös sammuneeksi kieleksi.
 
On arvioitu, että noin kahden viikon välein jokinkuolee kieliyksi kuoleekieli, ja näin ollen maailman arviolta 6 000 tunnetusta kielestä jopa 90 prosenttia tulee kuolemaankuolee kuluvan vuosisadan aikana. Monet tutkimusalat pitävät kielen kuolemaa suurena menetyksenä maailman kulttuureillekulttuuriperinnölle, jakoska ihmiskunnallejokainen kieli heijastaa ainutlaatuisella tavallaan puhujiensa ajattelumaailmaa. Kielten sammuessa ihmiskielen ja -ajattelun tutkimusmateriaali vähenee ja yksipuolistuu.
 
Kielten kuolemat myös vaikeuttavat huomattavasti kantakieli- ja muinaiskulttuuritutkimusta. Esimerkiksi perinteinen tieto lääkekasveista ja luonnon käyttäytymisestä uhkaa hävitä uhanalaisen kielen häviämisen myötä. Monet kielet uhkaavat kuollakuolevat, ennen kuin niitä on edes perustasolla dokumentoitu, kuten esimerkiksi määritelty, mihin [[kielikunta]]an ne kuuluvat. Varsinkin [[Amazon]]in ja [[Papua-Uusi-Guinea|Papua-Uuden-Guinean]] alueella on yhä lukuisia lähes tuntemattomia kieliä.
 
Kielten moninaisuutta pidetään myös [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeuskysymyksenä]], sillä kaikkien kielten puhujilla pitäisi olla tasavertainen oikeus käyttää arkielämässään omaa kieltään. Perusoikeuksiin kuuluu myös mahdollisuus saada kouluopetusta omalla kielellään.
Toisaalta elävätkin kielet muuttuvat jatkuvasti. Sen vuoksi nykyisin ei puhuta montaakaan samaa kieltä kuin vaikkapa ajanlaskun alussa. Esimerkiksi kuolleeksi kieleksi usein mainittu [[latina]] ei oikeastaan kuollut, vaan muuntui toisiksi kieliksi.
 
Toisaalta elävätkin kielet muuttuvat jatkuvasti. Sen vuoksi nykyisinNykyisin ei puhuta montaakaan samaa kieltä kuin vaikkapa ajanlaskun alussa. Esimerkiksi kuolleeksi kieleksi usein mainittu [[latina]] ei oikeastaan kuollut, vaan muuntui toisiksimoniksi kieliksi kuten [[Englannin kieli|englanniksi]] ja [[Espanjan kieli|espanjaksi]].
 
==Kielten kuoleman syyt==
 
Kielen kuolemiselle on useita syitä, kuten seka-avioliitot, muuttoliikkeet, [[kaupungistuminen]], vainot, ylikansalliset kulttuurivaikutteet, sekä vähemmistökieliä syrjivä politiikka. Mikäli pieni kieli elää eristyneenä omalla alueellaan, eivätkä sen puhujat ole juuri ole tekemisissä alueella nimellistä valtaa pitävän valtion ja yhteiskunnan kanssa, ei kieltä yleensä uhkaa mikään. Tilanne muuttuu pulmalliseksi vasta, kun pieni kieliyhteisö tulee voimakkaammin osaksi isompien kielten puhujien yhteiskuntaa esimerkiksi siten, että kieliyhteisön elinkeino tai elinympäristö tuhoutuu, ja ryhmä joutuu etsimään uutta elämää isommasta yhteiskunnasta. TällöinAiemmin kielestäoman tuleeyhteisönsä valtakielestä tuleekin tällöin [[vähemmistökieli]] isommassa yhteisössä, kun se oli ennen oman yhteisönsä valtakieli. IsommassaTällaisessa yhteisössä korkeimmankorkein statuksenasema omaaon jokujollakin toinentoisella kielikielellä, jonka opettelu on usein etu taija houkutus vähemmistökielen puhujille. Vähemmistökielen aseman heikkeneminen alkaa, kun vanhemmat eivät enää pidä oman äidinkielensä opettamista lapsille tärkeänä ja vähemmistökieli uhkaa jäädä kotikieleksi ja vähitellen hävitä kokonaan käytöstä. Yleensä katsotaan, että kieli säilyy pitkiä aikoja vain, mikälijos sesillä on yhteisönsäyhteisössään korkeimmankorkea statuksen omaava kieliasema. Usein seka-avioituminen, muuttoliikkeet ja kulttuurilliset kontaktit,kulttuurikontaktit sekä tietoinen syrjintä saavat vähemmistökielten puhujat vaihtamaan kieltään.
 
==Vähemmistökielten asema==
 
Koska edelläpienille kuvatunkielille tapaisethaitallinen kehityskulutkehityskulku ovaton yleistyneetyleistynyt 1900-luvulla huomattavasti, ovat useimmat vailla valtion turvaa olevat vähemmistökielet vaarassa kuollaovat sukupuuttoonuhanalaisia. Tosin sellaiset vähemmistökielet, joiden puhujat vielä muodostavat selvästi oman ja yhteisönsä ja/tai yhteiskuntansa jonkun valtion sisällä, eivät ole tällä tavoinsuuressa vaarassa. OnKielen paljonsäilymisen merkittävämpääkannalta kielenonkin säilymisen kannaltaolennaisempaa, millä kielellä henkilökohtaisessa arkielämässä kohdattu yhteisö toimii, kuin se, millä kielellä toimii alueella nimellistä valtaa pitävä valtio. Periaate, että etnisten ryhmien pitäisi voida päättää mahdollisimman paljon omista asioistaan, tukee usein kielten säilymistä. Järjestäytynyt yhteiskunta nähdään usein tavoiteltavana edistyksenä niin lännessä kuin monessa kehitysmaassakin, mutta jos se tarkoittaa alkuperäisten heimoyhteisöjen tehokkaampaa integroimistasulauttamista laajempaan yhteiskuntaan, se voi uhata kielellistä monimuotoisuutta.
 
Lähes kaikki virallisetvaltion laitokset toimivat vain valtionkielillä,sen jonka[[Virallinen lisäksikieli|virallisilla myöskielillä]]. Lisäksi kansainvälinen kommunikointiviestintä tapahtuu valtionkielillävaltion kielillä tai kansainvälisesti hyvin tunnetuilla maailmankielillä. Vähemmistökieliset opettelevat useimmissa tapauksissamaissa valtakielen, jolloin kaksikielisyys tarjoaa suuren hyödyn kahteen eri yhteisöön samaistumisen kannalta. Usein käy kuitenkin niin, että yksilö päättää pysyvästi samaistua valtayhteisöön poliittisten ja taloudellisten seikkojen sekä statusarvon vuoksi, jolloin vähemmistökieli häviää vähitellen kokonaan käytöstä. ProsessiKehityskulku etenee yleensä kolmessa sukupolvessa: Ensimmäinen sukupolvi puhuu äidinkielenään vähemmistökieltä, mutta joutuu kasvattamaan toisen eli niin sanotun kaksikielisen sukupolven kaksikieliseksi, jotta tämä selviäisi enemmistökielenenemmistökielisessä ehdoinmaassa kouluttautumisestakoulu- ja työssäkäynnistätyöelämästä. Viimeinen sukupolvi kasvatetaan kokonaan enemmistökielellä, jolloin toinen sukupolvi on tehnyt kielen kuolemaan johtavan päätöksen kaikkien tulevien sukupolvien puolesta.
 
==Kielten pelastaminen==
 
Kielten kuolemista on hyvin vaikea estää muuten kuin valtion tai kansainvälisen politiikan kautta. Esimerkiksi valtion järjestämä äidinkielen koulutus voi vahvistaa ryhmän lasten äidinkieltä ja kielellistä itsetuntoa. JoskusJotkin länsimaat tukevat ja kannustavat [[kolmas maailma|kolmannen maailman]] maita säilyttämään vähemmistökieliään, esimerkiksi järjestämällä koulutustakoulutuksella. [[Kielipolitiikka|Kielipolitiikan]] kehittäminen on kuitenkin yleensä vain pieni osa onnistunutta kielen suojelua.
 
Yleensä kielipolitiikkaan liittymättömät olosuhteetolot ja toimet ovat ratkaisevassa asemassa kielten säilymisensäilymisessä tai häviämisenja kannaltahäviämisessä, ja aktiivinen kielipolitiikka on parhaimmillaankin vain muilla politiikan osa-alueilla aiheutettujen ongelmien oireiden torjuntaa. Esimerkiksi [[Amazon (sademetsä)|Amazonin sademetsien]] tuhoutuminen on samalla hävittänyt niissä asuvien [[intiaani]]en heimoyhteisöjä ja siten myös niidenpaikallisia kieliä. Näitä kieliä suojelee ehkä parhaitentehokkaimmin juuri sademetsien suojelu, ei niinkään kielten suojelu. Jos jonkunjonkin heimoyhteisön annetaan hajota, ja sen jäsenten sulautua osaksi suurempia ryhmiä ja yhteisöitä, ei kieltäkään voida pelastaa millään tuella. Esimerkiksi alkuperäisten heimoyhteisöiden ja niiden perinteiden palauttaminen on kuitenkin erittäin vaikeaa. Kielten suojelu onkin maailmanlaajuisesti edelleen melko suppeaa, sillä se edellyttää sekä taloudellisia voimavaroja että poliittista tahtoa.
 
Ei ole keksitty toimivaa ja pysyvää poliittista, ylhäältä ohjattua keinoa, jonka avulla voitaisiin varmasti säilyttää pieni kieli pysyvästi osana suuremman kielen puhujien muodostamaa yhteiskuntaa, elleivät kielen puhujat jollain tavoin eristäydy, esimerkiksi eri elinkeinon harjoittajiksi tai eri yhteiskuntaluokaksi. Jopa ryhmään kohdistuva syrjintä ja eristäminen voi suojella ryhmän kieltä, koska se voi joskus saada ryhmän puolustuskannalle, ja sitennäin välttämään sekoittumista taija sulautumista muihin. Pitkiä aikoja suurten kielten puhujien yhteisöissä elävät pienemmät kieliryhmät ovatkin usein eristäytyneitä tavalla tai toisella eristäytyneitä. Esimerkiksi [[baskit]] uskoivat aiemmin, että jumala kiroaa baskin ja ulkomaalaisen (kenen tahansa muun) väliset avioliitot.
 
OlosuhteidenMaailman muutoksistaolojen johtuenja erityisesti globalisaation vuoksi monen kielen kuoleminen on kuitenkin nykyisin lähes väistämätöntä,. jaJopa jopakielten prosessinkuolemien vauhdin hidastaminen on hyvin vaikeaa. Tämän vuoksi on kieliä on pyritty tutkimaan, jotta kuolleesta kielestä jäisi tietoa jälkipolville. Näin kuolemisesta aiheutuvataiheutuvia haitathaittoja saadaan minimoitua. Kielten kuolema on kuitenkin monien mielestä vakava tragedia. Kieli ei ole pelkkä kommunikaation väline, vaan se on myös tärkeä osa puhujiensa identiteettiä, ja esimerkiksi sanojen merkityksessämerkitykset sisältääsisältävät vuosituhansien aikana kehittyneitä ja hioutuneita käsityksiä maailmasta. Kielen kuollessa kuolee kokonainen merkitysten maailma. Kielet ovat myös usein sopeutuneita ja kasvaneita alkuperäiseen ympäristöönsä. EsimerkiksiKlassisen esimerkin mukaan eskimokielet käsitteellistävät lunta paljon rikkaammin kuin lämpimien maiden kielet, joilla ei välttämättä ole edes sanaa lumelle. Suomen kieli taas on erikoistunut kuvaamaan juuri suomalaisten elinympäristöä ja niitä olosuhteitaoloja, joitajoissa suomalaiset ovat käyneet läpielävät. {{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Kielten kuollessa menetetään myös tämä jopa vuosituhansia kestänyt hienovarainen sopeutuminen, jolla on myös käytännöllistä merkitystä.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
[[saamelaiskielet|Saamelaiskielten]] asema ei ole aivan vaaraton: useimmilla yhä elossa olevilla saamelaiskielillä on Suomessa vain satoja puhujia. ja määräMäärä on jatkuvasti vähenemässä, kun nykyistennykyiset sukupolviensukupolvet opetellessaopettelevat enemmistökieltä. Suomen tilannekielitilanne on kuitenkin parempi kuin [[Venäjä]]llä ja [[Ruotsi]]ssa, jossa harvinaisempia saamelaiskieliä osaa vain alle 10 ihmistä. Näistä [[akkalansaame]] kuoli hiljattain.
 
==Kuolleen kielen myöhempi käyttö==
 
Muutamissa tapauksissa kuollut kieli on ollut aikaisemmin niin merkittävän valtakunnan käytössä, että sitä käytetään edelleen esimerkiksi tieteellisissä, lainopillisissa tai kirkollisissa yhteyksissä. Esimerkiksi [[latina]] ja [[muinaiskreikka]] ovat kuolemisensa jälkeenkin olleet jatkuvassa käytössä muun muassa tieteellisten uudissanojen luomisessa. [[Heprea]] taas on esimerkki tapauksesta, jossa kuollut kieli on elvytetty uudelleen tavalliseen käyttöön miljoonien ihmisten äidinkieleksi.
 
== Katso myös ==
213

muokkausta