Ero sivun ”Muinaisenglanti” versioiden välillä

'''Muinaisenglanti''' (''Old English'') on nimitys nykyisen [[englannin kieli|englannin kielen]] varhaismuodolle, jota puhuttiin [[Iso-Britannia|Ison-Britannian]] eteläosissa noin 400-luvulta jaa. ([[kansainvaellusaika|kansanvaellusajalta]]) [[normannit|normannien]] valloitusretken ([[1066]]) tienoille asti. Kieltä on kutsuttu myös ''anglosaksiksi''. Normannivalloituksen myötä kieli alkoi muuttua, kun siihen tuli vaikutustavaikutteita [[ranskan kieli|ranskasta]]. Nykyään tätä seuraavaamyöhempää kielen muotoa kutsutaan [[keskienglanti|keskienglanniksi]].

Muinaisenglanti on länsigermaaninen kieli, ja siten sukua [[Friisin kieli|friisille]] ja muinaissaksille. Se muistuttaa myös [[muinaisnorja|muinaisnorjaa]] ja siten [[islannin kieli|islantia]]. Muinaisenglannin kielioppi on monimutkaisempi kuin nykyenglannin, muistuttaenja se muistuttaa hieman nykyisen saksan kielioppia. Oletettu ääntämisasu seuraa melko tarkkaan kirjoitusasua, toisin kuin nykyenglannissa.

Muinaisenglantia kirjoitettiin aluksi [[riimut|riimuilla]], sittemminmutta myöhemmin kirjoitusjärjestelmä vaihdettiin latinalaiseen aakkostoon muutamilla lisäkirjaimilla.