Ero sivun ”Myönnytyspolitiikka” versioiden välillä

 

=== Japanin hyökkäys Mantšuriaan ===

Syyskuussa [[1931]] Japani, kansainliiton jäsen, hyökkäsi [[Kiina]]n provinssiin [[Mantšuria]]an. Kiina pyysi kansainliittoa ja Yhdysvaltoja avuksi. Kansainliiton neuvosto esitti, että osapuolet vetäytyisivät ennen hyökkäystä omaamille alueilleen odottamaan rauhanomaista ratkaisua. Yhdysvallat muistutti Japania velvollisuuksista noudattaa allekirjoittamaansa [[Kellogg–Briand-sopimus]]ta. Vaatimukset menivät kuuroille korville ja Japani valloitti koko Mantšurian. Kansainliitto perusti tutkintalautakunnan, joka tuomitsi Japanin toimet esittämässään raportissa helmikuussa 1933. Vastalauseeksi Japani erosi kansainliitosta ja jatkoi etenemistään Kiinaan. Tuomitsemista lukuun ottamatta Japani ei kohdannut vastustusta Kansainliiton tai Yhdysvaltojen toimesta. David Thompsonin mukaan Kansainliiton ja Yhdysvaltojen välinpitämättömyys ja tehottomuus Kauko-Idässä rohkaisi Euroopan aggressiivisia valtioita toimimaan yhtä uhmakkaasti.<ref name=Thompson>Thompson, D., ''Europe Since Napoleon'', Longmans, 1964</ref>

 

== Liennytys vuosina 1937-1939==

[[Kuva:Sudetendeutsche gebiete.svg|thumb|250px|Sudeettialueet merkittynä [[Tšekkoslovakia]]an karttaan.]]

Vuonna 1937 Stanley Baldwin erottua Neville Chamberlainista tuli uusi pääministeri. Chamberlain noudatti liennytyksen ja uudelleenaseistautumisen politiikkaa. Chamberlainin maine liennyttäjänä on laajalti seurausta hänen Hitlerin kanssa käymistään neuvotteluista Tšekkoslovakian kysymyksestä vuonna 1938.

 

===Münchenin sopimus===

Tšekkoslovakia perustettiin Versaillesin sopimuksen myötä. Siihen kuuluivat myös sudeettialueet, joissa asui paljon saksalaisia. Huhtikuussa 1938 [[Konrad Henlein]]in johtamat sudeettinatsit ajoivat itsehallintoa alueelle. Chamberlain varoitti Hitleriä, että Saksan väliintulo saattaisi aiheuttaa konfliktin Ison-Britannian kanssa. Hitler kuitenkin komensi joukkonsa hyökkäämään Tšekkoslovakiaan. [[Lordi Runciman]] lähetettiin [[Praha]]an välittäjäksi ja hän suostutteli tšekkihallituksen myöntämään sudeeteille näennäisen autonomian. Henlein vetäytyi neuvotteluista ja Hitler syytti tästä tšekkejä.