Ero sivun ”Jim Clark” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 23:
'''James "Jim" Clark Jr.''', [[Brittiläisen imperiumin ritarikunta|OBE]] ([[4. maaliskuuta]] [[1936]] [[Kilmany]], [[Skotlanti]] - [[7. huhtikuuta]] [[1968]] [[Hockenheimring|Hockenheim]], [[Saksa]]) oli brittiläinen kilpa-autolija. Hän syntyi skotlantilaisen farmarin poikana ja voitti urallaan kaksi [[Formula 1]] -maailmanmestaruutta ([[1963]] ja [[1965]]). Voittaessaan 27-vuotiaana F1-maailmanmestaruuden vuonna {{F1-kausi|1963}} hän oli nuorin tähän yltänyt ja piti tätä ennätystä aina vuoteen {{F1-kausi|1972}}, jolloin brasilialainen [[Emerson Fittipaldi]] sai mestaruuden 25-vuotiaana. Ennen Clarkia ainoa alle 30-vuotiaana mestaruuden voittanut oli 29-vuotiaana tittelin saavuttanut brittiläinen [[Mike Hawthorn]]. Clark oli myös ensimmäinen F1-kuljettaja, joka sai mestaruuden kilpaillen kauden loppuun asti keskeyttämättä yhtään kilpailua.
Formula 1 -urallaan Clark ajoi 72 GP:tä, voitti niistä 25, hänellä on kolmanneksi eniten paalupaikkoja [[Formula 1]] -historiassa. 33 kertaa eli saman verran kuin nelinkertaisella maailmanmestari [[Alain Prost]]illa, kilpailun nopeimpia kierroksia hänelle kertyi 28 ja MM-pisteitä 274. Huomionarvoista Clarkin tilastoja katsottaessa on se, että hän sijoittui urallaan ainoastaan kerran toiseksi, ja että hänen paalupaikkaprosenttinsa on suurempi kuin toisen kovan aika-ajajan, Ayrton Sennan. [[Iso-Britannia|Brittiläisessä]] [[The Times]] -sanomalehdessä Clark äänestettiin kaikkien aikojen parhaaksi [[Formula 1]] -kuskiksi.
Lisäksi Clark voitti ensimmäisenä eurooppalaisena sitten skotlantilais-italialaisen Dario Restan Indianapolisin 500 mailin ajon vuonna 1965, toisella yrittämällään.
| |||