Wikipedia

Ero sivun ”HL Kuru” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lisätty lähteitä paikoin
Rivi 1:
[[Kuva:Höyrylaiva Kuru.jpg|right|300px|thumb|HL Kuru ennen onnettomuuttaan]]
'''Höyrylaiva Kuru''' rakennettiin [[1915]] liikennöimään [[Näsijärvi|Näsijärvellä]]. VuonnaAlkujaan [[1927]]kaksikerroksisen Kurun kansirakennelmat uusittiin vuonna [[1927]] kolmikerroksiksi. Kurun pituus oli 30,48&nbsp;m, leveys 5,5 m, matkustajapaikkoja oli 214 ja siinä oli 300355-[[hevosvoima]]inen [[höyrykone]]<ref name="pp">{{Lehtiviite | Tekijä =Petri Pöntinen| Otsikko =Veden paino| Julkaisu =Suomen kuvalehti| Ajankohta =4.9.2009| Vuosikerta = | Numero =36 | Sivut =34–42 |Viitattu = 7.9.2009}}</ref>. Ensimmäisen maailmansodan aikaan ''Kuru'' oli pakko-otettuna [[Satakunnan laivasto]]ssa, joka oli Venäjän merivoimien joukko-osasto Näsijärvellä.
 
== HL Kurun uppoaminen==
Uppoamattomaksi mainostetun<ref name="pp" /> HL ''Kurun'' uppoaminen [[Tampere]]en edustalla [[Näsijärvi|Näsijärvellä]] [[7. syyskuuta]] [[1929]] on [[Suomi|Suomen]] pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyneiden lukumääräksi on yleisimmin esitetty 138 henkeä, mutta Kurun kuntahistorian kirjoittanut Erkki Laitinen on hukkuneiden ja kadonneiden luetteloiden tarkan läpikäynnin jälkeen päätynyt siihen, että uhrien lukumäärä olisi 136.{{Lähde|7. syyskuuta 2009}}▼
 
HL ''Kuru'' lähti [[Mustalahti|Mustanlahden]] satamasta kello 15.15 huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 [[Boforiasteikko|boforia]] (17-20 m/s)., Raportoitiinpuuskissa jopa 11½ boforinhirmumyrskyn tuulenvoimakkuudestavoimakkuuksia. Lähtöpäätöksen teki aluksen päällikkö Onni Saarinen. ''Kurun'' edellä satamasta lähti ''[[HL Ylöjärvi]]'', ja satamaan oli juuri onnellisesti saapunut ''[[HL Ruovesi]]''. Molemmat''Ylöjärvi'' ja ''Ruovesi'' olivat ''Kurua'' pienempiä aluksia,. jotenViisi päällikköminuuttia Saarinen''Kurun'' luottijälkeen alukseensa.satamasta Laivallalähti oli''[[S/S 150Tarjanne]]''.<ref matkustajaaname="pp" ja 12/> hengen miehistö.▼
▲HL Kurun uppoaminen [[Tampere]]en edustalla [[Näsijärvi|Näsijärvellä]] [[7. syyskuuta]] [[1929]] on [[Suomi|Suomen]] pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyneiden lukumääräksi on yleisimmin esitetty 138 henkeä, mutta Kurun kuntahistorian kirjoittanut Erkki Laitinen on hukkuneiden ja kadonneiden luetteloiden tarkan läpikäynnin jälkeen päätynyt siihen, että uhrien lukumäärä olisi 136.
 
Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö{{Lähde|7. syyskuuta 2009}}.
▲HL Kuru lähti [[Mustalahti|Mustanlahden]] satamasta kello 15.15 huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 [[Boforiasteikko|boforia]] (17-20 m/s). Raportoitiin jopa 11½ boforin tuulenvoimakkuudesta. Lähtöpäätöksen teki aluksen päällikkö Onni Saarinen. ''Kurun'' edellä satamasta lähti ''[[HL Ylöjärvi]]'' ja satamaan oli juuri onnellisesti saapunut [[HL Ruovesi]]. Molemmat olivat ''Kurua'' pienempiä aluksia, joten päällikkö Saarinen luotti alukseensa. Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö.
 
Laiva lähti aikataulunsa mukaan kohti [[Kuru]]a puskien vastatuuleen Näsijärven selällä. Alus alkoi keikkua pituussuuntaisesti voimakkaassa vasta-aallokossa, ja kun aallot alkoivat lyödä vettä kannelle, vauhtia hiljennettiin. Aluksen ehdittyä [[Siilinkari]]n luokse se joutui ristiaallokkoon, ja laivalta huomattiin kolme suurta hyökyaaltoa. Näitä silminnäkijät kuvasivat suurimmiksi koskaan näkemistään.
Rivi 12 ⟶ 13:
Päällikkö Saarinen käski pysäyttämään koneen ensimmäisen aallon iskiessa ''Kurun'' keulaan. Aalto täytti keulakannen vedellä ja painoi keulan syvemmälle. Kun toinen aalto iski, se rikkoi matkustajatilan ovet ja vesi tulvi sisään laivan runkoon. Laiva kallistui vasemmalle, ja kun vesimassat vyöryivät vasemmalle laidalle kolmannen hyökyaallon iskiessä, ''Kuru'' kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen, jonka jälkeen laiva upposi nopeasti.
 
Yksi laivan kolmesta pelastusveneestä jäi kaatuvan laivan alle ja toinen irtosi itsestään. Kolmannen veneistä irrotti päällikkö Saarinen yhdessä erään matkustajan avulla. Veneet kuitenkin kaatuivat myrskyssä, ja vain kolme matkustajaa pelastui veneiden avullaveneillä.
 
Onnettomuuden huomasi ensimmäisenä ''Kurun'' perässä satamasta lähteneen [[HL Tarjanne|höyrylaiva Tarjanteen]] päällikkö Niilo Karimaa. SS ''Tarjanne'' pelasti 1315 ihmistä uppoamispaikalta. Paikalle kiiruhtivat myös [[hinaaja]] ''Näsijärvi'', joka pelasti vedestä kolme henkeä, sekä kahden nuoren partiopojan Teuvo Vaissin ja Aarre Latvan<ref> [http://wiki.partio.net/Luettelo_Sankarimerkin_saaneista_partiolaisista Partio.net]</ref> ohjaama moottorivene ''Suunta'' joka pelasti kaksi henkeä. Pojat palkittiin tästä urotyöstä partiolaisten kultaisella sankarimerkillä ja hengenpelastusmitalilla.
 
SS ''Tarjanteen'' päällikkö Niilo Karimaa menetti pelastustöissä terveytensä.
 
Onnettomuuden uhrien etsinnät lopetettiin [[29. syyskuuta]], jolloin kateissa oli yhä 6 henkeä. Pelastuneita oli yhteensä 22.
 
[[Kalevankankaan hautausmaa]]lle Tampereella pystytettiin vuonna [[1930]] Kirsti Liimataisen suunnittelema Kuru-laivan haaksirikon muistomerkki. Onnettomuuden 11-vuotispäivänä vuonna [[1940]] paljastettiin Mustanlahden sataman tuntumassa [[Näsinkallio]]lla toinen, [[Yrjö Liipola]]n suunnittelema muistomerkki. Myös [[Ruoveden kirkko|Ruoveden kirkon]] hautausmaalle on paljastettu muistomerkki HL Kurun uppoamisessa menehtyneiden muistolle.
 
== HL Kuru nosto ja kunnostus ==
Kuru nostettiin uppoamisen jälkeen [[3. lokakuuta]] Näsijärven pohjasta, yläkannet purettiin ja selaiva palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Se jatkoi liikennöintiäänliikennöintiä korjattuna ja muutettuna [[14. marraskuuta]]. Kuru lopetti liikennöintinsä [[1938]]. Alus muutettiin proomuksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parisen kymmentä vuotta. ▼
 
HL ''Kurun'' runko olion pitkäänedelleen Visuvedelläreitin varrella "raatona" maalle nostettuna<ref mutta se on romutettu jo vuosianame="pp" sitten/>.▼
▲Kuru nostettiin uppoamisen jälkeen [[3. lokakuuta]] ja se jatkoi liikennöintiään korjattuna ja muutettuna [[14. marraskuuta]]. Kuru lopetti liikennöintinsä [[1938]]. Alus muutettiin proomuksi ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parisen kymmentä vuotta.
 
== Onnettomuuden syyt ==
Onnettomuuden aikana ''Kurun'' painopiste oli vaarallisen ylhäällä: sen kansirakennelmia oli kohotettu kysymättä suunnittelijan tai asiantuntijan neuvoa. Lisäksi laivan keulakannellakeulakannen eireelinki oli vuotta aiemmin muutettu umpinaiseksi, eikä siinä ollut valuma-aukkoja, joista vesi olisi päässyt poistumaan. Nämä kaksi seikkaa todettiin pääsyiksi onnettomuuteen.<ref name="pp" />.▼
 
▲Onnettomuuden aikana ''Kurun'' painopiste oli vaarallisen ylhäällä: sen kansirakennelmia oli kohotettu kysymättä suunnittelijan tai asiantuntijan neuvoa. Lisäksi laivan keulakannella ei ollut valuma-aukkoja, joista vesi olisi päässyt poistumaan.
 
Nämä kaksi seikkaa todettiin pääsyiksi onnettomuuteen. Kun ''Kuru'' nostettiin Näsijärven pohjasta, yläkannet purettiin ja laiva palautettiin alkuperäiseen asuunsa.
 
▲HL ''Kurun'' runko oli pitkään Visuvedellä "raatona" maalle nostettuna mutta se on romutettu jo vuosia sitten.
 
==Viitteet==
Rivi 38 ⟶ 35:
 
== Aiheesta muualla ==
*Orvo Kärkönen, Näsijärven murhenäytelmä 7.IX.1929, Otto Andersinin kustannusliike, 1929.
*[http://www.tampere-seura.fi/tampere/Kuru/Kuru.html Tampere-Seuran artikkeli]
*[http://www.uta.fi/koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru3a.htm Koskesta Voimaa: artikkeli]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/HL_Kuru”