Versio 10. kesäkuuta 2008 kello 14.31 muokkaa Juan ramirez (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 694 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 6. syyskuuta 2009 kello 17.49 muokkaa kumoa Mlang.Finn (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 29 317 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 4: Keijusalama on pilvestä ylöspäin nouseva hyvin himmeä valoilmiö, joka kohoaa ukkospilven yläpuolella noin 90 kilometrin korkeudelle ilmakehään. Kirkkain osa on tyypillisesti 65–75 kilometrin korkeudessa. Salaman himmeä alaosa, joka alkaa noin 40 kilometrin korkeudelta, muistuttaa sinisiä kuituja kirkkaamman yläosan ollessa pilvimäinen ja kirkkaan punainen. On arvioitu, että keijusalaman energia on noin 10–100 MJ ja teho 5–50 GW. Keijusalamaa edeltää yleensä ilman kuumenemisesta ja [[ioni]]saatiosta aiheutuva himmeä, noin yhden millisekunnin kestävä valoilmiö, jolle käytetään nimitystä ''sprite halo''. Vaikka keijusalama on hyvin lyhytaikainen ilmiö (yleensä isku kestää vain noin 3–10 millisekuntia) se on ilmiönä yleensä hitaampi kuin muut yläsalamat. Keijusalamat esiintyvät tavallisesti pieninä ~~ryppäinä~~rypäinä, johon kuuluu usein kaksi tai useampia samanaikaisia keijuja. Keijusalaman kirkkaus vastaa likimain revontulikaarta, mutta ilmiön lyhytkestoisuuden takia niiden näkeminen paljain silmin on hyvin vaikeaa. Suurinopeuksisella videokameralla ilmiötä on kuitenkin mahdollista tutkia.<ref>[http://www.skepsis.fi/lehti/1999/1999-3-skeptikko+s08-11.pdf Tapio J. Tuomi Skepsis-lehdessä 1999]</ref> Keijusalama syntyy, kun... 1.# Elektronit virtaavat maasta positiivisesti varautuneeseen ukkospilven yläosaan. 2.# Elektronit syöksyvät ukkospilven yläosasta kohti ylempiä ilmakerroksia. Sininen kajo syntyy niiden törmätessä ilmamolekyyleihin. Ylempänä väri muuttuu punertavaksi törmäysnopeuden kasvaessa. *3.# Kun elektronisuihkuja on yhtä aikaa monta, muodostuu keijusalama. == Katso myös ==

Ero sivun ”Keijusalama” versioiden välillä