Wikipedia

Ero sivun ”Porthania” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 28:
'''Porthania''' on [[Helsingin yliopisto]]n [[Helsingin yliopiston keskustakampus|keskustakampukseen]] kuuluva laitosrakennus, joka sijaitsee [[Kluuvi]]n kaupunginosassa Hirvi-korttelissa osoitteessa [[Yliopistonkatu]] 3. Arkkitehti [[Aarne Ervi]]n suunnittelema, vuonna [[1957]] valmistunut Porthania on yksi Helsingin ydinkeskustan huomattavimmista 1950-luvun modernismia edustavista rakennuksista. [[Henrik Gabriel Porthan]]in mukaan nimetyn rakennuksen pääasiallinen käyttäjä on nykyisin [[Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta]].
 
==Historia ja arkkitehtuuri==
 
Helsingin yliopisto rakennutti 1930-luvun ja 1970-luvun välisenä aikana sarjan suuria laitos- ja instituuttirakennuksia Helsingin keskustaan. Näiden taustalla oli 1900-luvun "ylioppilastulva", lukiokoulutuksen yleistymisestä ja ikäluokkien suurenemisesta aiheutunut opiskelijamäärien räjähdysmäinen kasvu. Suurten uudisrakennusten avulla pyrittiin helpottamaan yliopistoa vaivannutta kroonista tilanpuutetta. Näihin rakennuksiin kuuluvat [[Helsingin yliopiston päärakennus|Yliopiston päärakennuksen]] laajennusosa (1937), [[Metsätalo]] (1938), Porthania (1957), ja viimeisenä yliopiston hallintorakennus (1978).
 
Hirvi-korttelinHallituskadun tontit 11 ja eteläpää13 eli nykyinen Porthanian tonttipaikka oli uudisrakennussuunnitelmien kohteena jo 1920-luvulla. Paikalla sijaitsi tuolloin joukko pieniä 1800-luvun puutaloja jotka yliopisto omisti. ArkkitehtiVuosina [[Armas Lindgren1927]]–[[1928]] esittelitehdyssä vuonnayliopiston uudisrakentamisen yleissuunnitelmassa paikalle hahmoteltiin suurta instituuttirakennusta, jossa yhdistyisivät modernilla tavalla toisiinsa opetustilat ja ylioppilaiden sosiaaliset tilat, kuten voimistelusalit ja ylioppilaskahvila. Arkkitehti [[1927Armas Lindgren]] yliopistolleteki suunnitelmansainstituuttirakennuksesta tontinvarten uudisrakentamisesta.alustavat Hänenrakennuspiirustukset, hahmottelemastaanjotka massiivisesta,edustivat monumentaalista [[1920-luvun klassismi]]a. edustaneestaTästä instituuttirakennuksestasuunnitelmasta kuitenkin toteutui kuitenkin vain yksi siipiosa, nykyinen Fabianinkatu 24:n rakennus.vuosina [[Helsingin yliopiston päärakennus|Yliopiston päärakennuksen1927]] laajentaminen ja –[[Metsätalo1931]]n rakentaminenrakennettu lykkäsivätHammaslääketieteen Hirvi-korttelinlaitos rakentamista(Fabianinkatu yli24), [[Toinenjonka maailmansota|toisenoli maailmansodan]]alun perin tarkoitus olla instituuttirakennuksen koillissiipi.
 
1930-luvulla muut yliopistolliset rakennushankkeet, ensin [[Helsingin yliopiston päärakennus|Yliopiston päärakennuksen]] laajentaminen ja sitten [[Metsätalo]]n rakentaminen, ajoivat Hallituskadun tonttien rakentamisen ohi. 1940-luvun alkupuoliskolla rakennustoiminta oli pysähdyksissä [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] vuoksi. Vuonna [[1949]] asetettiin jälleen komitea pohtimaan yliopiston rakennus- ja tilakysymystä. Komitean lausunnon mukaan Hallituskatu 11-13:n instituuttirakennus oli toteutettava mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Laitos- ja sosiaalitilojen lisäksi rakennuksessa oli oltava varastotiloja yliopiston kirjastolle, joka kärsi säilytystilan puutteesta.
[[1949]] Porthanian tontista järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Aarne Ervi. Porthania rakennettiin hänen suunnitelmiensa mukaan ja vihittiin käyttöön [[1957]]. Kaikista kilpailusuunnitelmista Ervin suunnitelma oli sekä tyylillisesti että rakenteellisesti selvästi modernistisin, ja Porthania olikin Suomen ensimmäinen huomattava rakennus joka toteutettiin tehdasvalmisteisista betonielementeistä. Ervi oli työskennellyt aiemmin [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] apulaisena, ja Porthaniassa on nähtävissä heijastuksia Aallon töistä; esimerkiksi luentosalien pyöreät kattoikkunat tuovat mieleen [[Viipurin kirjasto]]n. Ervi myös suunnitteli Porthanian sisustuksen ja kalusteet, pyrkien näin luomaan rakennuksesta taiteellisen kokonaisuuden.▼
 
Vuonna [[1949]] Porthanian tontista järjestettiin arkkitehtikilpailu, johon [[Aarne Ervi]] ja [[Ola Hansson]] osallistuivat ehdotuksellaan ''Studiosaurus''. Kilpailussa ei jaettu ensimmäistä palkintoa, mutta parhaiksi arvioitujen osallistujien kesken järjestettiin toinen kierros. Tämän kierroksen voitti Aarne Ervi yksin tekemällään ehdotuksella joka kehitti eteenpäin ''Studiosauruksen'' ideoita. Rakennustyöt aloitettiin hänen suunnitelmiensa mukaan vuonna [[1950]], ja uusi instituuttirakennus vihittiin käyttöön seitsemän vuotta myöhemmin. Rakennus sai vihittäessä nimen ''Porthania'' [[Turun akatemia]]n professorin ja 1700-luvun merkittävimmän suomalaisen humanistin [[Henrik Gabriel Porthan]]in mukaan. Se oli Helsingin yliopiston ensimmäinen henkilön mukaan nimetty rakennus; myöhemmin humanistisen tiedekunnan laitoskortteli on saanut nimen [[Topelia]] ja valtiotieteellisen tiedekunnan päärakennus nimen [[Snellmania]].
 
==Arkkitehtuuri==
 
▲[[1949]] Porthanian tontista järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Aarne Ervi. Porthania rakennettiin hänen suunnitelmiensa mukaan ja vihittiin käyttöön [[1957]]. Kaikista kilpailusuunnitelmista Ervin suunnitelma oli sekä tyylillisesti että rakenteellisesti selvästi modernistisin, ja Porthania olikin Suomen ensimmäinen huomattava rakennus joka toteutettiin tehdasvalmisteisista betonielementeistä. Ervi oli työskennellyt aiemmin [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] apulaisena, ja Porthaniassa on nähtävissä heijastuksia Aallon töistä; esimerkiksi luentosalien pyöreät kattoikkunat tuovat mieleen [[Viipurin kirjasto]]n. Ervi myös suunnitteli Porthanian sisustuksen ja kalusteet, pyrkien näin luomaan rakennuksesta taiteellisen kokonaisuuden.
 
Vuonna [[2007]] Porthanian peruskorjaus palkittiin [[Euroopan Unioni]]n [[Europa Nostra]] - mitalilla rakennusperintösarjassa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Porthania”