Ero sivun ”Imukärsä” versioiden välillä

109 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
lähteet viitteiksi
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
(Käyttäjän 94.22.58.225 (keskustelu) muokkaus 6846799 kumottiin)
(lähteet viitteiksi)
[[Kuva:Cairns birdwing closeup - melbourne zoo.jpg|thumb|300px|right|Perhosen imukärsä]]
[[Kuva:Butterfly tongue.jpg|thumb|300px|right|[[elektronimikroskooppi|Pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva]] perhosen imukärsästä]]
'''Imukärsä''' eli '''imutorvi''' on joidenkin [[hyönteiset|hyönteisryhmien]] suuosista muodostunut putkimainen rakenne, jota ne käyttävät mm. kukkien [[mesi|meden]] ja muiden nesteiden imemiseen. Tunnetuimpia imukärsällisiä hyönteisryhmiä ovat [[perhoset]] ja monet [[kaksisiipiset]], kuten [[hyttyset]] ja [[kärpäset]]. Suuosat, joista imukärsä muodostuu ovat todellisuudessa erikoistuneita raajoja. Ne koostuvat parillisista ylä- ja alaleuoista eli ''mandibeleista'' ja ''maxilloista'', joihin liittyvät aisitimia sisältävät leukarihmat eli ''palpit''. Pääosa huulirihmojen aistimista liittyy makuun.<ref name="wal">{{Kirjaviite | Tekijä=Waldbauer, G. | Nimike=Hyönteiset vuodenaikojen vaihtelussa | Kappale =Ruokailutavat | Sivu = 223-225| Selite=Suom. Utrio, P | Julkaisija=Art house | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-884-223-X }}</ref><ref name="per">{{Kirjaviite | Tekijä=Aarnio, H. & Ojalainen, P. | Nimike=Perhosia harrastamaan | Sivu = 12-13| Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-26-3825-8 }}</ref>
 
==Perhoset==
Erityisesti perhosten imukärsä soveltuu erinomaisesti nestemäisen ravinnon käyttöön. Niillä yläleuat ovat täysin surkastuneet ja alaleuat muodostavat varsinaisen imukärsän, joka lepoasennossa kiertyy rullalle. Torvimaiset ja pitkät alaleuat ovat sivuiltaan uurteiset, jotka yhteen painuessaan muodostavat putken. Tätä putkea pitkin neste imetään. Pisimmillään imukärsä voi olla jopa 15–30&nbsp;cm:n pituinen. Pääasiassa perhoset käyttävät imukärsäänsä kukkien meden imemiseen.<ref name="wal"/><ref name="per"/> Jotkin lajit, kuten Suomessakin esiintyvä [[kyynelyökkönen]] ja muut, pääasiassa trooppiset ''[[Calyptra]]''-suvun yökköset imevät kuitenkin myös verta.<ref name="wal"/><ref>{{Verkkoviite | Tekijä =Lea Peuhkuri | Nimeke =Kyynelyökkönen ei ole myrkyllinen – Verta imevä perhonen kotiutumassa Suomeen | Osoite =http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-06-05,104:2:463872,1:0:0:0:0:0: | Selite = | Ajankohta =5.6.2007 | Julkaisija =Turun Sanomat | Viitattu =28.6.2007 | Kieli = }}</ref> Kaikilla perhoslajeilla imukärsää ei ole, eivätkä näiden lajien aikuiset yksilöt siten syö mitään.<ref name="wal"/><ref name="per"/>
 
==Kärpäset==
Toisin kuin perhosilla, kärpästen imukärsä on lyhyt ja paksu ja sen päässä on kaksi vierekkäin olevaa sienimäistä liuskaa, joiden väliin imukanava päättyy. Tämäntyyppinen kärsä soveltuu hyvin nesteiden imemiseen mitä erilaisimmilta pinnoilta ja jopa hyvin ohuista nestekalvoista.<ref name="wal"/>
 
==Lähteet==
 
*{{Kirjaviite | Tekijä=Aarnio, H. & Ojalainen, P. | Nimike=Perhosia harrastamaan | Kappale = | Sivu = | Selite= | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-26-3825-8 }}
==={{Viitteet===}}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Waldbauer, G. | Nimike=Hyönteiset vuodenaikojen vaihtelussa | Kappale = | Sivu = | Selite=Suom. Utrio, P | Julkaisija=Art house | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-884-223-X }}
===Viitteet===
<references/>
 
{{Tynkä/Hyönteinen}}
36 529

muokkausta