Ero sivun ”Porthania” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Linkki uuteen artikkeliin
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Rakennus
[[Kuva:Porthania.jpg|thumb|250px|Porthania]]
| nimi = Porthania
| alkuperäinen nimi =
| kuva = Porthania.jpg
| kuvateksti =
| osoite =
| sijainti =
| koordinaatit =
| rakennustyyppi = yliopistorakennus
| valmistumisvuosi = [[1957]]
| purkuvuosi =
| suunnittelija = [[Aarne Ervi]]
| omistaja = [[Helsingin Yliopistokiinteistöt]]
| haltija =
| käyttäjä = [[Helsingin yliopisto]]
| rakennuttaja =
| urakoitsija =
| runkorakenne =
| julkisivumateriaali =
| korkeus =
| kerrosala =
| bruttoala =
| kerrosluku =
| huoneistoala =
| tilavuus =
| huomautukset =
}}
'''Porthania''' on [[Helsingin yliopisto]]n [[Helsingin yliopiston keskustakampus|keskustakampukseen]] kuuluva laitosrakennus, joka sijaitsee [[Kluuvi]]n kaupunginosassa Hirvi-korttelissa osoitteessa [[Yliopistonkatu]] 3. Arkkitehti [[Aarne Ervi]]n suunnittelema, vuonna [[1957]] valmistunut Porthania on yksi Helsingin ydinkeskustan huomattavimmista 1950-luvun modernismia edustavista rakennuksista. [[Henrik Gabriel Porthan]]in mukaan nimetyn rakennuksen pääasiallinen käyttäjä on nykyisin [[Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta]].
 
==Historia ja arkkitehtuuri==
 
PorthaniaHelsingin kuuluuyliopisto 1900rakennutti 1930-luvun keskivaiheillaja 1970-luvun välisenä aikana sarjan suuria laitos- ja instituuttirakennuksia Helsingin keskustaan. toteutettujenNäiden suurtentaustalla yliopistorakennustenoli sarjaan.1900-luvun Niiden"ylioppilastulva", avullalukiokoulutuksen pyrittiinyleistymisestä ratkaisemaanja nopeastiikäluokkien kasvanuttasuurenemisesta Helsinginaiheutunut opiskelijamäärien räjähdysmäinen kasvu. Suurten uudisrakennusten avulla pyrittiin helpottamaan yliopistoa vaivannutvaivannutta kroonista tilapulatilanpuutetta. Näihin rakennuksiin kuuluvat [[Helsingin yliopiston päärakennus|Yliopiston päärakennuksen]] laajennusosa (1937), [[Metsätalo]] (1938), Porthania (1957), ja viimeisenä yliopiston hallintorakennus (1978).
 
NykyisenHirvi-korttelin Porthanianeteläpää paikka,eli yliopistonnykyinen omistamaPorthanian Hirvi-korttelin eteläpää,tontti oli uudisrakennussuunnitelmien kohteena jo 1920-luvulta alkaenluvulla. Paikalla sijaitsi tuolloin joukko pieniä 1800-luvun puutaloja jotka yliopisto omisti. Arkkitehti [[Armas Lindgren]] oliesitteli jovuonna [[1927]] luonnostellutyliopistolle paikallesuunnitelmansa suurentontin klassistisenuudisrakentamisesta. instituuttirakennuksenHänen hahmottelemastaan massiivisesta, mutta[[1920-luvun klassismi]]a tästäedustaneesta suunnitelmastainstituuttirakennuksesta toteutettiintoteutui lopultakuitenkin vain yksi siipi, (nykyinen Fabianinkatu 24:n rakennus). [[Helsingin yliopiston päärakennus|Yliopiston päärakennuksen]] laajentaminen ja [[Metsätalo]]n rakentaminen lykkäsivät Hirvi-korttelin eteläpään rakentamista yli [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]].
 
[[1949]] Porthanian tontista järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Aarne Ervi. Porthania rakennettiin hänen suunnitelmiensa mukaan ja vihittiin käyttöön [[1957]]. Kaikista kilpailusuunnitelmista Ervin suunnitelma oli sekä tyylillisesti että rakenteellisesti selvästi modernistisin, ja Porthania olikin Suomen ensimmäinen huomattava rakennus joka toteutettiin tehdasvalmisteisista betonielementeistä. Ervi oli työskennellyt aiemmin [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] apulaisena, ja Porthaniassa on nähtävissä heijastuksia Aallon töistä; esimerkiksi luentosalien pyöreät kattoikkunat tuovat mieleen [[Viipurin kirjasto]]n. Ervi myös suunnitteli Porthanian sisustuksen ja kalusteet, pyrkien näin luomaan rakennuksesta taiteellisen kokonaisuuden.