Ero sivun ”Munsalan radikalismi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähteiden siivousta |
lisää siivousta |
||
Rivi 1:
'''Munsalan radikalismi''', '''Munsalan sosialismi''' tai '''munsalalaisuus'''<ref>Nimitystä munsalalaisuus on käyttänyt mm. teerijärveläinen kenraali [[F. U. Fagernäs]] Helge Smedjebackan kirjassa.</ref><ref name="uf"/> ({{k-sv|munsalaradikalismen, munsalasocialismen}}) oli poliittis-idealistinen liike, joka vaikutti [[ruotsin kieli|ruotsinkielisellä]] [[Pohjanmaa]]lla, erityisesti [[Munsala]]n kunnassa, 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.<ref name="uf">[http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/PROSA/UPPSLFINL/munsalru.htm "Munsalaradikalismen", Uppslagsverket Finland (1983).]</ref> Munsalan radikalismiin liittyi myös [[sotilaskarkuruus|sotilaskarkuruusilmiö]] etenkin [[jatkosota|jatkosodan]] viimeisenä vuonna 1944, jolloin munsalalaisia pakeni taisteluista ensin kotipitäjään ja sieltä Pohjanlahden kautta Ruotsiin.<ref name="Stenström">
Munsalan radikalismi on monisyinen ja epäyhtenäinen ilmiö, johon kuului sekä poliittista idealismia että vaikuttamista, ja joka yhdisti erilaisia poliittisia radikaaleja. Yhtenäisenä piirteenä voidaan pitää sitä, että munsalalaiset pyrkivät yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja yksilönvapauteen, tavoittelivat yhteiskunnallisia uudistuksia ja vastustivat monia perinteisiä instituutioita, kuten [[valtiokirkko]]a.<ref name="rundt">
== Aatteellinen tausta ==
Rivi 12:
== Munsalan radikalismi ja sotilaskarkuruus ==
[[Jatkosota|Jatkosodassa]] esiintyi aikaisempaa laajempaa [[sotilaskarkuruus|sotilaskarkuruutta]]. Elokuun [[1941]] aikana Suomen armeija ylitti vanhan rajan. Muun muassa useita munsalalaisia pakeni joukolla kesän 1944 suurtaisteluista.<ref name="Stenström"/><ref name="Juutilainen"/><ref name="Andersen"/> Pakomatka suuntautui kotiseuduille, kuten [[Munsala]]an.<ref name="uf"/> Täältä matka jatkui osalla veneillä [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] yli [[Ruotsi]]in.<ref name="Andersen"/
Jatkosodan hyökkäys- ja asemasotavaiheen aikana karkuruus Ruotsiin oli vähäistä sekä rannikkopitäjissä että Pohjois-Suomen läntisissä kunnissa, lukuun ottamatta [[Kolari]]a. Määrä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alun ja [[Lapin sota|Lapin sodan]] päättymisen välillä. Kolme neljäsosaa Ruotsiin paenneista oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisistä kunnista. Yhteensä Suomessa pakoilurikoksiin syyllistyi noin 31000 - 35000 miestä, varsinaisia karkureita lienee ollut noin puolet tästä.<ref name="Tasala">Tasala 2000, sivut 206-207</ref>
== Lähteet ==
* Rundt, Dennis: ''Munsalaradikalismen: En studie i politisk mobilisering och etablering''. Åbo Akademis förlag, Åbo 1992. ISBN 952-9616-17-1.▼
* Andersen, Matts: ''Flykten västerut''. (Sahlgren Förlag 1987.)
* {{Kirjaviite | Tekijä=Juutilainen, Antti | Nimeke=Rinta rinnan: Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939–1944 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-21913-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tasala, Markku | Nimeke=Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha | Julkaisupaikka=Oulu <!-- Painettu: Jyväskylä, Gummerus --> | Julkaisija=Pohjoinen | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-749-341-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Smedjebacka, Helge; Kettunen, Matti (suomentaja) | Nimeke=Jääkärikenraalin elämä | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Suomen Klassikkokustannus Oy | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 9519893105}}
* Stenström, Lars: ''Krigsvägar''. 1997.▼
=== Viitteet ===
Rivi 27 ⟶ 30:
* Kulomaa, Jukka: ''Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana''. Väitöskirja 1995.
▲* Rundt, Dennis: ''Munsalaradikalismen: En studie i politisk mobilisering och etablering''. Åbo Akademis förlag, Åbo 1992. ISBN 952-9616-17-1.
* Salminen, Esko: ''Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944''. Otava 1976, ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
* Sotatieteen laitos: ''Suomen sota'' 1941-1945.
▲* Stenström, Lars: ''Krigsvägar''. 1997.
==Katso myös==
|