Versio 28. toukokuuta 2009 kello 10.14 muokkaa Xqbot (keskustelu \| muokkaukset) botit 195 381 muokkausta p Botti lisäsi: be-x-old:Кутаісі ← Vanhempi muutos		Versio 3. syyskuuta 2009 kello 00.55 muokkaa kumoa Epiq (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 21 670 muokkausta + Uudempi muutos →
Rivi 61: == Historia == Antiikin aikaan Kutaisi oli [[Kolkhis\|Kolkhiin]] valtakunnan pääkaupunki. Kaupungin nimi tulee kreikan sanasta ''kuata'' ja tarkoittaa "kivistä". Historioitsijat uskovat, että Kutaisi, entinen ''Aia'', oli [[Iason]]in ja [[argonautit\|argonauttien]] määränpää heidän etsiessään [[kultainen talja\|kultaista taljaa]]. Keskiajalla Kutaisi toimi yhdistyneen Georgian kuningaskunnan pääkaupunkina ja myöhemmin [[Imeretin kuningaskunta\|Imeretin kuningaskunnan]] keskuksena. 1800-luvun alussa [[Venäjän keisarikunta]] liitti Imeretin itseensä ja Kutaisista tuli [[Kutaisin kuvernementti\|Kutaisin kuvernementin]] pääkaupunki. Rivi 67 ⟶ 66: == Maantiede == Kutaisi sijoittuu pääosin tasangolle, mutta kaupungin pohjoiset alueet ovat kukkuloilla. Kaupunki levittäytyy [[Rioni]]-joen molemmille rannoille. Ilmasto on kostean subtrooppinen: talvi on suhteellisen lämmin ja kesä kuuma. Keskilämpötila Kutaisissa on 14,5 astetta celsiusta ja vuosittainen sademäärä noin 1 730 millimetriä.<ref name="kut"/> == Nähtävyydet == Keskiaikainen kaupunki on yhä näkyvissä. Erityisesti Mtsvane qvavilan juutalainen kortteli on hyvin säilynyt. Kolme Rioni-joen ylittävää siltaa ovat itsessään nähtävyyksiä: vanhin niistä, Tšatšvis khidi, rakennettiin vuonna 1866, Tsiteli khidi myös 1860-luvulla ja Tetri khidi vuonna 1872. Ukimerionin kukkulalla joen toisella puolella sijaitsee [[Bagratin katedraali]], jonka Georgian kuningas [[Bagrat III]] rakennutti vuonna 1003 ja osmanit räjäyttivät vuonna 1692. Rakennus on otettu [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]on yhdessä kaupungin lähistöllä sijaitsevan [[Gelatin luostari]]n kanssa. Katedraalin lähellä on kuninkaallisen palatsin ja linnoituksen raunio, jonka luota avautuu näkymä luostarille saakka. Kaupungissa on myös [[Kutaisin historiallinen ja etnografinen museo\|historian ja etnografian museo]], jossa on näytteillä esimerkiksi antiikin ajan esineistöä, 900-luvun ikoneita, käsikirkoituksia ja tyypillistä esineistöä Imeretin alueelta.<ref name="lon">{{Kirjaviite\|Tekijä=Richard Plunkett, Tom Masters\|Nimeke=Georgia, Armenia & Azerbaijan\|Julkaisija=Lonely Planet\|Vuosi=2004\|Tunniste=ISBN 1-74059-138-0\|Sivu=62–63}}</ref> Keskiaikainen kaupunki on yhä näkyvissä. Kiinnostaviin kohteisiin kuuluu esimerkiksi [[Bagratin katedraali]], jonka Georgian kuningas [[Bagrat III]] rakennutti 1003 ja turkkilainen sulttaani räjäytti 1696. Julkisivut on restauroitu taidokkaasti ja rakennus on otettu [[UNESCO]]n maailmanperintöluetteloon. == Lähteet ==

Ero sivun ”Kutaisi” versioiden välillä