Ero sivun ”Muilutus” versioiden välillä

{{Sitaatti|Kävellessäni Lapuan kirkonkylän keskusraitille siinä kesä- tai heinäkuussa 1930, huomasin meijerin kohdalla suuren mustan aivan uuden henkilöauto seisomassa kookkaan, komean körttimiehen Jussi Muilun. Pysähdyin juttelemaan, olimmehan olleet monia lakkoja yhdessä murtamassa. Kysäisin, että ajatteko tätä autoa? Ajanhan minä. Kenen auto tämä on? Onhan vaan. Vain niin, olette tainneet tällä kyyditä? Kuinkahan lie? Taidatte olla oikein aikamoinen kyyditsijä, oikein aikamoinen muiluttaja...<ref name="JN"/>}}

 

 

Ensimmäinen julkisuuteen noussut muilutus oli kommunistisen [[kansanedustaja]]n [[Asser Salo]]n kyyditys [[4. kesäkuuta]], ja [[vappu|vapusta]] syyskuuhun tehtiin kokonaisuudessaan 254 muilutusta tai sen yritystä.<ref name="JN"/> Ensimmäiset kolme kyyditystä tehtiin toukokuussa. Kesäkuussa oli 137 kyyditystä tai sen yritystä, heinäkuussa 51, elokuussa 37 ja syyskuussa viimeiset 26.<ref name="laine"/> Kyydityksistä 76 tehtiin [[Vaasan lääni]]n alueella, jossa muilutukset eivät yleensä olleet väkivaltaisia. Esimerkiksi pohjalaiskyydityksissä "paketti" eli muilutettava saatettiin viedä Pohjanmaalle, jossa häneltä otettiin vastaava vala kuin Saloltakin. Pohjalaiset sanoivatkin muilutuksia "talonpoikaishuumoriksi" tai "talonpoikaiseksi leikinlaskuksi", vaikka tosi asiassa muilutukset olivat täysin organisoitua toimintaa, muutamia tapauksia lukuun ottamatta. Sen sijaan erityisesti [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]] muilutukset olivat vakavia, ja tällä alueella muilutukset saivat jo tuolloin huonon maineensa. Sisällissodan aikana Varsinais-Suomessa jännitteet olivat syvät, ja ne purkautuivat lapualaisvuosina uudelleen. Eräissä varsinaissuomalaisissa kyydityksissä pahoinpideltiin muilutettavaa oikein kunnolla. Monissa muissakin maakunnissa muilutettavan kohtelu oli erittäin rajua. Lisäksi [[kieltolaki|kieltolain]] aikana käytettävä pirtu monesti pahensi tilannetta. Muilutuksissa sai kaiken kaikkiaan kolme henkilöä surmansa. [[Forssa]]lainen työmies Yrjö Holm teki vastarintaa aseen kanssa ja kunnallismies Onni Happonen [[Heinävesi|Heinävedeltä]] ilman asetta, mutta molemmat ammuttiin. Surmansa sai [[19. heinäkuuta]] myös suutari Erik Petter Mättö, mutta tapaus oli humalaisen Pentti Kosolan tekemä tappo. Vihtori Kosola ei ollut tietoinen poikansa suunnitelmista. Pentti Kosolan iskujoukon oli tarkoitus kyyditä Mättö rajan yli. Rajaa lähestyessä Mättö kuitenkin otti tupakkaa povitaskustaan tarjotakseen kyydittäjilleen, mutta Kosola luuli tämän vetävän asetta ja ampui tämän hätäisesti. Kommunistit organisoivat myös omia taistelupiirejään. Vastaavasti kommunistit surmasivat konstaapelit Ivar Kokkosen ja Arvo Sorvarin, jonka Armas Valve kaappasi ja surmasi samana päivänä kuin Pentti Kosola Mätön.<ref>Siltala, Juha: Lapuan liike ja kyyditykset 1930, s. 224, 226, 243, 1985, Otava</ref>