Ero sivun ”Lahti–Heinola-rata” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 34:
Ensimmäisen kerran Heinolaan esitettiin rakennettavaksi rataa vuonna [[1885]], kun Heinolan edustaja esitti valtiopäivillä [[Kuopio]]n radan toteuttamista kaksihaaraisena niin, että toinen haara olisi kulkenut [[Lahti|Lahdesta]] Heinolaan. Tämän jälkeen esitettiin rataa rakennettavaksi Lahdesta Heinolan kautta [[Jyväskylä]]än. Nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet. Lopulta vuonna [[1909]] saatiin aikaan rakentamispäätös Lahti–Heinola-rautatiestä, mutta rataa ei lopulta saatu aikaiseksi kuin muutama kymmenen metriä. Seuraavan kerran projekti edistyi, kun eduskunnan valiokunta päätti [[1926]] ottaa radan jälleen toteuttamisohjelmaan. Yksi radan suurimmista puolestapuhujista oli seminaarin lehtori [[Juho Kinnunen]].<ref name=historia>[http://www.ess.fi/?article=105576 ESS: Heinola odotti rataa liki 50 vuotta]</ref>
Radan rakentaminen alkoi [[10. syyskuuta]] [[1928]]. Rata rakennettiin pääosin vankityövoimalla. Asemarakennukset piirsi [[Thure Hellström]]. Radan vaativin rakennushanke oli [[Jyrängönvirta|Jyrängönvirran]] ylittävä pitkä rautatiesilta. Sen rakentumista seurattiin tarkkaan lehdissä. Sillan rakentamisessa varauduttiin [[Kymijoki|Kymijoen]] kanavointiin, ja niinpä sen kaksi kiviholvia mitoitettiin kantamaan [[nostosilta]]. Siltaan kuuluu yhteensä 11 jännettä<ref>http://vaunut.org/kuva/53634</ref>, ja se tunnetaan parhaiten komeasta kaarijänteestään. Sillan rautaosat valmisti [[Kone- ja Siltarakennus|Kone- ja Siltarakennus Oy]]<ref name=valmistajalaatta>http://vaunut.org/kuva/53635</ref>. Paikallistietojen mukaan sillan kaiteissa on jälkiä sodanaikaisista pomminsirpaleista<ref name=valmistajalaatta />. Radan rakentamisen yhteydessä rakennettiin myös yhä olemassa oleva teollisuusraide Heinolan ratapihalta [[Sahanniemi|Maitiaislahden]] rantaan.<ref name=historia />
Radan vihkiäisiä viettiin [[10. syyskuuta]] [[1932]], tasan neljä vuotta rakentamisen aloittamisen jälkeen. Tuona päivänä ajettiin juhlajuna Helsingistä Lahteen ja edelleen Heinolaan. Juhlajuna pysähtyi useilla liikennepaikoilla sekä Jyrängön rautatiesillalla, jonkä päältä matkustajat saivat 10 minuutin ajan ihailla sillalta avautuvia maisemia. Juhlallisuudet jatkuivat Heinolan rautatieasemalla, jossa Juho Kinnuselle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi. Juhlallisuuksiin osallistui myös presidentti [[P.E. Svinhufvud]].<ref name=historia />
Rivi 42:
===Tavaraliikenne===
Heinolaan kulkee nykyään vain yksi tavarajunapari (2870/2876) arkipäivisin. Juna viettää Heinolassa aikataulun mukaan lähes 12 tuntia (6:14–18:05)<ref name=aikataulu>[http://www.rhk.fi/@Bin/2942120/Säännöllisen+liikenteen+luettelo+22.6.2009.pdf RHK Säännöllisen liikenteen luettelo 22.6.2009]</ref> ja tekee kaikki Heinolan vaihtotyöt. Lisäksi tarvittaessa kulkee junapari 2879/1528 (ma, ti, to), joka vie Rautsaloon raakapuuta
Heinolan radan tärkeimpiä kuljetusasiakkaita ovat metsä- ja metalliteollisuuden yritykset. Tavaraliikenne koostuu pääasiassa [[Rautsalo]]ssa sijaitsevan [[Stora Enso]]n kartonkitehtaan ja [[Myllyojan rautatieasema|Myllyojalla]] sijaitsevan Kuusakoski Oy:n romuttamon rautatiekuljetuksista sekä [[Vierumäen rautatieasema|Vierumäen]] sahatavarakuljetuksista. Rata muodostaa osan teollisuuden ulkomaankuljetusten ketjua. Tuotteita kuljetetaan mm. [[Mussalon satama]]an ja [[Vainikkala]]an.<ref name=vahaliik /> Kuljetusmäärät ovat vaihdelleet 300 000 ja 450 000 tonnin välillä vuodessa.<ref name=vahaliik>[http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/1590f0ee24ed0d77a69aa21dbd93ba9b/1248267080/application/pdf/31957/2-2005.pdf RHK: Vähäliikenteisten ratojen tulevaisuus -selvitys 2005]</ref>
| |||