Ero sivun ”Lundin taistelu” versioiden välillä

132 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
p
kh & iw
p (kh)
p (kh & iw)
[[Tanska]]n kuningas [[Kristian V]] näki silloin mahdollisuutensa Ruotsille menetettyjen alueiden takaisinvaltaamiseksi. Vuoden 1676 kesäkuussa Tanskan joukot tekivät harhautushyökkäyksen Norjasta Bohusläniin. Kesäkuun 29 päivänä Kristian itse johti pääarmeijansa lähelle [[Helsingborg]]ia ja otti nopeasti haltuunsa suurimman osan Skånea. Vain raskaasti linnoitettu Malmön kaupunki vastusti Tanskan joukkoja. Monet asukkaista, erityisesti Pohjois-Skånen metsäseudun köyhät talonpojat, liittyivät Tanskan joukkoihin ja ahdistelivat alueella olevia Ruotsin joukkoja.
 
Heinäkuun 24 päivänä arviolta n. 250 vaunua käsittnytkäsittänyt ruotsalainen vaunukaravaanikuormasto ryöstettiin ja tuhottiin Loshultin väijytyksessä Skånen ja Smålandin läänien rajojen välissä. 50000 hopeakolikon sotasaalis, kuninkaan henkilökohtainen teltta ja hänen taloushopeansa menetettiin. Tämä tapahtuma oli alku välittömille sotatoimille, muttei niin korvaamaton vahinko kuin vihollisen sotapropagandassa väitettiin: menetysten kokonaismääräksi kirjattiin vain kolmen viikon avustukset Ranskasta.
 
Tanskan harhauttamisjoukot jatkoivat tunkeutumistaan Norjasta Ruotsin länsiosiin. Vain 21-vuotias kuningas [[Kaarle XI]] otti henkilökohtaisesti komentoonsa uudelleen kootun pääarmeijansa ja marssitti sen etelään Ruotsin sydänmailta pysäyttämään Tanskan armeijan. Tanskan kuningas sijoitti armeijansa pitkin SkånaSkånea voidakseen ruokkia armeijansa ja pystyäkseen pitämään hallussaan valloittamansa alueet, ja tuhoamaan Kaarlen mahdollisuudet ruokkia ja ylläpitäähuoltaa omaa armeijaansa. Tanskalaiset yrittivät myös eristää Malmön kaupungin, joka oli Ruotsin ainoa linnoitus Skånessa, ja joka yhä pysyi ruotsalaisvallassa. Kristian hallitsi myös Helsingörin kaupungin linnoitusta, Kristianstadia ja Landskronaa yhdessä Lundin ja Ystadin kaupunkien kanssa. Ruotsin tilanne oli jo huono.
 
Huolimatta huonostahuonoista viestinkulustayhteyksistä muun Ruotsin kanssa, Kaarle XI päätti pitää armeijansa Skånessa. mihin hintaan hyvänsä pitääkseen Tanskan armeijan kiireisenä niin, ettei se onnistuisi piirittämään ja näännyttämään Malmön kaupunkia nälkään.
Vuoden 1676 syksy oli kova. Pellot tulvivat ylitsevuotavista vesisateista ja huonot tiet muuttuivat soistuviksi ojiksi.
Marraskuun 20 päivänä Kristian lopultakin päätti antaa armeijansa siirtyä hyvin valituille talvimajoituspaikoille Lundin itäiselle alueelle. Kaarle ei löytänyt vastaavaa leiripaikkaa, mutta hän päätti antaa armeijansa lopun majoittua noin 10 km Lundista luoteeseen, Kävlinge-joen toiselle puolelle.
==Taistelu==
 
===Joukot===
Tanskan armeijan kokoonpano oli noin 6300 jalkamiestä, 6000 ratsukkoa ja 53 raskasta kenttätykkiä. Miehiä ja tarvikkeita sisältävässä kuormastossa oli yhteensä noin 15000 miestä. Ruotsalaisten armeija oli huomattavasti pienempi.
Jalkaväkeä sillä oli vain noin 2000 miestä, ratsuväkeä arviolta 6000 ja vain 8 raskasta tykkiä. Koko kenttäarmeijassa oli alle 9000 miestä. Kaarle päätti hyökätä, ja luotti nopean liikkeen ja täydellisen yllätyksen suoman etulyöntiaseman voimaan.
 
===Taistelun kulku===
'''Kello 04.00'''
 
Kaarle tunnusteli maastoatiedusteli varovasti maastoa ja aloitti Kävlinge-joen ylityksen, joulukuun 4. päivän aamuna.
 
'''Kello 05.30'''
 
[[Luokka:Ruotsin taistelut]]
 
[[bg:Битка при Лунд]]
[[da:Slaget ved Lund]]
[[de:Schlacht bei Lund]]
[[en:Battle of Lund]]
[[id:Pertempuran Lund]]
[[no:Slaget ved Lund]]
[[pl:Bitwa pod Lundem]]
[[sv:Slaget vid Lund]]