|
[[kuva:USS Atlanta 1884.jpg|thumb|200px|USS Atlanta (1884)]]
[[kuva:Aurora 1903.jpg|thumb|200px|Venäläinen risteilijä [[Aurora (laiva)|Aurora]] (1903)]]
N0 lol etkä muka tiiä mikä risteilijä on?!?!?! siis se on sellanen matkailu alus kuten nyt vaikka silja europe.
"Risteilijä" nimitys keksittiin [[1800-luku|1800-luvun]] puolivälissä. [[Purjelaiva|Purjelaivojen]] aikakautena [[fregatti|fregatit]] olivat pieniä, nopeita, pitkänmatkan kevyesti aseistettuja (yksi tykkikansi) laivoja, joita käytettiin partio- ja viestialuksina. Laivaston pääosa koostui paljon suuremmista ja hitaammista [[linjalaiva (sodankäynti)|linjalaivoista]], joita käytettiin laivastojen välisiin taisteluihin, joita fregattien oli syytä välttää. Ensimmäisissä [[panssarilaiva|panssarilaivoissa]] oli vain yksi tykkikansi panssaroinnin painon takia vaikka ne olivat suuria ja raskailla tykeillä varustettuja. Niitä pidettiin fregattityyppisinä, mutta käytettiin linjalaivoina. Näin fregatin määritelmä muuttui, joten tätä nimitystä käyttäneet pienemmät alukset määriteltiin "risteilyaluksiksi", mikä nopeasti lyheni risteilijäksi.
Vitun pälli!
Vuosien ajan risteilijät täyttivät aukon pienten ja kevyiden alusten, kuten [[torpedovene]]iden, ja suurten laivastotaisteluihin tarkoittettujen, kuten [[taistelulaiva|taistelulaivojen]], välissä. Risteilijät olivat tarpeeksi suuria torjuakseen pienempien pinta-alusten hyökkäykset ja kykeneviä operoimaan kaukana kotitukikohdista. Taistelulaivat olivat tulivoimaisimpia taistelussa, mutta hitaita ja niiden suuri polttoaineenkulutus aiheutti ongelmia kaukotoiminnalle. Suurimman osan 1800-lukua ja 1900-luvun alkupuoliskon ajan risteilijät olivat laivaston pitkänmatkan voimannäyttöaseita ja suuremmat laivat pysyttelivät lähellä kotimaata. Risteilijöiden päätarkoitus oli hyökätä vihollisen [[kauppalaivasto]]a vastaan. Tämä strategia nimettiin "risteilijäsodankäynniksi." Risteilijät toimivat myös taistelulaivastossa [[tiedustelu]]tehtävissä: ne purjehtivat laivaston edellä etsimässä vihollista.
Kehitys johti pian siihen, että uudemmat risteilijät olivat aina suurempia kuin edeltäjänsä. Siirryttäessä purjeista höyryyn syntyi panssariristeilijä, joka käytännössä oli pieni, nopea taistelulaiva. Kehitys oli niin nopeaa, että 1800-luvun lopulla uusimmat risteilijät olivat tehokkaampia kuin vain muutaman vuoden ikäiset taistelulaivat.
[[kuva:HMS Belfast 1.JPG|thumb|200px|Brittiläinen kevyt risteilijä HMS Belfast (C35) rakennettiin 1938. Toimii nykyään museona.]]
Risteilijät jaettiin raskaisiin ja kevyihin risteilijöihin. [[ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen nämä termit määriteltiin tarkasti useissa sopimuksissa, joilla pyrittiin hillitsemään kilpavarustelua. Kevyen risteilijän aseistuksen määriteltiin olevan 6,1 tuumaa (155 mm) tai pienemmät tykit ja raskaan risteilijän aseistukseksi tuli 8 tuumaa (203 mm), mikä oli suurin [[Washingtonin laivastosopimus|Washingtonin laivastosopimuksen]] sallima raskaan risteilijän tykkikoko. Vain viisi risteilijää on rakennettu tätä suuremmilla tykeillä: kolme saksalaista [[taskutaistelulaiva|Deutschland-luokan taskutaistelulaivaa]] ja kaksi yhdysvaltalaista [[Alaska-luokka|Alaska-luokan]] "suurta risteilijää".
Noin vuodesta [[1880]] vuoteen [[1910]] rakennettiin pienempiä aluksia, heikommalla varustuksella risteilijätyyppisesti, mutta koska niissä oli vähemmän panssarointia, niin se oli pääasiassa kannessa laivan sisällä kun normaalisti panssarointi oli laivan kyljissä. Vielä heikompi oli ns. [[apuristeilijä]], sodan puhjetessa pikaisesti varustettu ja aseistettu kauppalaivaston alus jossa oli pienet tykit eikä lähes lainkaan panssarointia. Apuristeilijöiden tarkoitus oli toimia kauppalaivaston pitkillä reiteillä suojaus- ja saattuetehtävissä muille rahtialuksille, vaikka ne yleensä olivat hyödyttömiä hitautensa, tulivoimattomuutensa ja panssaroinnin puutteen vuoksi. Molemmissa maailmansodissa saksalaiset käyttivät myös pieniä kauppalaivaston aluksia aseistettuna risteilijäluokan tykeillä yllättääkseen [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] kauppa-aluksia. Muutamia suuria linjalaivoja aseistettiin samalla tavalla ja niitä nimitettiin aseistetuiksi kaupparisteilijöiksi (AMC). Britit, saksalaisen ja ranskalaiset käyttivät niitä ensimmäisessä maailmansodassa kaappareina niiden korkean nopeuden takia (noin 30 solmua tai 56 km/h) ja toisessa maailmansodassa saksalaiset ja japanilaiset käyttivät niitä jälleen kaappareina sekä britit sodan alussa saattuetehtävissä.
==1900-luvun loppupuolisko==
| 