Ero sivun ”Rullalautailu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Miniramppikuvan kuvateksti korjattu
Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ” == Slangi == * {{Link GA|de}} id:Skateboarding cs:Skateboarding en:Skateboarding es:Skateboarding [[i...”
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[Kuva:Skateboarder.jpg|thumb|250px|Rullalautailija ''slaidissa'' kaiteella]]
 
'''Rullalautailu''' on liikkumista [[rullalauta|rullalaudalla]] yleensä samalla erilaisia temppuja tehden.
 
== Rullalautailun historia ==
 
Rullalautailun historia kulkee käsi kädessä rullalaudan kehityksen kanssa. Kehitykset rullalautailuvälineissä ovat ruokkineet kehitystä rullalautailutyyleissä ja uudet tyylit ovat vaatineet uudenlaisia välineitä.
 
Rullalautailun juuret ovat surffauksessa ja sitä alun perin kutsuttiinkin "katusurffaukseksi", jota harrastettiin vain silloin, kun vallitseva aallokko ei soveltunut surffaukseen. Vaikka surffaus vaikuttikin rullalautailun kehitykseen sen alkuaikoina, nykyään surffaajat ovat siirtäneet rullalautailutemppuja surffaukseen ja kehittäneet molempia lajeja.
 
=== Ensimmäinen rullalauta ===
 
Rullalautailu syntyi [[1950-luku|1950-luvulla]] [[Kalifornia]]ssa, kun surfaajat eivät tyyninä päivinä päässeet aalloille. Alkoi renkaallisen surffilaudan kehittäminen. Kaupalliset rullalaudat tulivat markkinoille [[1959]], mitä ennen rullalautoja rakennettiin itse rullaluistimista. Ensimmäinen kaupallinen rullalauta oli nimeltään Roller Derby Skateboard. Maailman ensimmäinen rullalautailukilpailu pidettiin vuonna [[1963]] Kaliforniassa ja [[1960-luku|1960-luvun]] alkupuoli olikin ensimmäinen aalto koko maailman rullalautailussa, lähinnä kuitenkin vain Kaliforniassa. Aikakauden laudat olivat pääsääntöisesti 15–17 cm leveitä ja niissä käytettiin savesta valmistettuja renkaita, joiden pito oli heikko ja jotka lukittuivat osuessaan pieniinkin kiviin. Tämän takia rullalautailu alkuaikojen välineillä oli vaarallista ja muutaman vuoden jälkeen useat kaupungit Yhdysvalloissa kielsivät rullalautailun kokonaan. Tämä kehitys johti ensimmäiseen rullalautailumuodin kuolemaan vuonna [[1965]]. Useat rullalautavalmistajat joutuivat vararikkoon, kun kauppiaat peruuttivat joulusesongiksi tekemiään tilauksia.
 
=== Toinen sukupolvi ===
 
[[Kuva:Wuppertal Eulenkopfweg 083.jpg|thumb|250px|Metallilevyillä päällystetty ramppi(miniramp) ]]
Rullalautailu nousi [[1970-luku|1970-luvulla]] uuteen kukoistukseensa, kun Frank Nasworthy kehitti rullalautoihin uretaanirenkaat vuonna [[1970]]. Keksinnön myötä renkaiden ominaisuudet paranivat huomattavasti ja rullalautailun suosio lähti jälleen voimakkaaseen kasvuun. Kasvaneen kysynnän myötä useat yritykset ryhtyivät valmistamaan pelkästään rullalautailuun suunniteltuja välineitä. Tämän myötä rullalautailijoille tuli mahdollisuus vaatia leveämpiä trukkeja ja siten lautojen leveydet alkoivat kasvaa jopa 25 cm:iin. Valmistajat alkoivat kokeilla eksoottisempia materiaaleja, kuten lasikuitua ja alumiinia, mutta suurin osa laudoista valmistettiin kuitenkin edelleen vaahteraviiluista. Myös tuotekehitykseen panostettiin ja vuonna [[1975]] rullalaudan renkaissa alettiin käyttää irtonaisten laakerikuulien sijasta tarkkuuslaakereita. Rullalautailijat käyttivät lautojensa parantuneita ominaisuuksia hyväkseen ja kehittivät uusia temppuja. [[Z-Boys]]-ryhmäksi kutsuttu joukko kalifornialaisia rullalautailijoita alkoi rullalautailla [[1976]] kuivuuden tyhjäksi jättämissä uima-altaissa ja niiden pystysuorilla seinillä. Vuonna [[1976]] rakennettiin ensimmäinen sisähalli [[Florida]]an. Lautojen parantuneiden ominaisuuksien ansiosta rullalautailijat saavuttivat suurempia nopeuksia ja pystyivät vaarallisempiin temppuihin. Tämän myötä lisääntyneet vastuuvelvoitteet korottivat rullalautapuistojen vakuutusmaksuja niin paljon, että monet menivät konkurssiin ja puistot jyrättiin maan tasalle. Tämä aiheutti suurimmaksi osaksi rullalautailupuistojen varassa eläneen rullalautailutyylin kuihtumisen ja vuoden [[1980]] lopussa rullalautailu oli jälleen kuollut.
 
Suomeen rullalautailu rantautui ensimmäisen kerran harrastuksena 70-luvun puolessa välissä lähinnä USA:ssa vaihto-oppilaana olleiden nuorten kautta. Toiminta alkoi saada laajempaa harrastajajoukkoa, kun Helsingin Katajanokalle avattiin 1977 Suomen ensimmäinen rullalautakauppa Day Off. Vuonna 1979 Helsingin Kasarmintorille aukesi Suomen ensimmäinen rullalautailuhalli Stalli, jonka rakennuttajana toimi yhtä lailla Suomen ensimmäinen rullalautavalmistaja Statum. Ensimmäiset SM-kisat järjestettiin syksyllä 1979 Helsingin Messukeskuksessa. Myös liitto/seuratoiminta käynnistyi ensimmäisen kerran 70-luvun lopulla. Harrastus hiipui täälläkin vuoden [[1980]] loppuun mennessä.
 
=== Kolmas sukupolvi ===
 
Rullalautailun toisesta sukupolvesta jäi eloon ramppilautailu, jota harrastettiin pääasiassa rullalautailijoiden omille takapihoilleen rakentamilla rampeilla. Kolmas sukupolvi, 1980-luvun alkupuolelta 1990-luvun alkuun, saikin alkunsa rullalautavalmistajista, jotka selvisivät vuoden 1980 romahduksesta ja ryhtyivät aktiivisesti markkinoimaan ramppilautailua. Tasamaalla tehdyn ''[[ollie]]n'' keksimisen jälkeen painopiste siirtyi katulautailuun ja ensimmäiset katurullalautailukilpailut järjestettiin Kaliforniassa huhtikuussa 1983. Ramppilautailun ollessa suosiossa rullalaudoissa oli leveät dekit ja suuret, nopeat renkaat. Kolmannen aallon aikana rullalautailu levisi Pohjois-Amerikasta maailmanlaajuiseksi muodiksi. Kyseiseltä aikakaudelta tunnetuin ammattilainen on [[Tony Hawk]]. Valmistajat suosivat laudoissa lähes täysin vaahteraviiluja eksoottisempien materiaalien sijasta. Katulautailun suosion noustessa laudoista tuli kapeampia ja keveämpiä ja renkaat pienenivät.
 
Vuosina [[1987]]–[[1989]] rullalautailu rantautui toista kertaa vahvasti [[Suomi|Suomeen]], mitä seurasi muutaman vuoden kestänyt rullalautailuaalto. Järjestyksessään toiset SM-kisat järjestettiin Helsingin jäähallissa 1989. Suomessa ja maailmanlaajuisesti rullalautailu lähes hävisi laman vaikutuksesta [[1991]]–[[1993]].
 
=== Nykyinen sukupolvi ===
[[Kuva:Hovinsuo skatepark Aug2008 001.jpg|thumb|300px|Hovinsuon rullalautailupuisto Oulussa]]
 
Rullalautailun mentyä pimentoon alkoi taas kehittyminen ja lajiin tuli mukaan erittäin vahvasti [[1980-luku|1980-luvulla]] kasvanut katulautailu, joka ei tarvinnut laman aikana kadonneita ramppeja tai rullalautailupuistoja. Käytännössä [[1990-luku|1990-luvun]] alkupuolella ramppilautailu oli erittäin harvinaista, vaikkakin suuren yleisön silmissä edelleen tunnetumpaa kuin kadulla tapahtuva rullalautailu. Uusi nousu rullalautailussa alkoi 1990-luvun puolivälin aikoihin; sillon myös [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] aloitettiin X-Games-kilpailut, joka nosti osaltaan rullalautailua ihmisten tietoisuuteen. Suomessa rullalautailu alkoi elpyä samoihin aikoihin, vaikkakin jo vuodesta [[1987]] alkaen on joka vuosi järjestetty suomenmestaruuskilpailut. Suomenmestaruuskilpailuissa on ikäsarjat ja palkintoina on hieman rahaa, tavaroita ja kunniaa.
 
Rullalautojen neljännen ja nykyisen sukupolven koon ja muodon on sanellut yksi temppu: ollie. Laudat ovat kauttaaltaan noin 19 cm leveitä ja 80 cm pitkiä. Renkaat ovat erittäin kovia, jotta ne liukuisivat paremmin grindeissä ja liu'uissa. Renkaat ovat myös pieniä, jotta laudat pyörisivät paremmin ''flipeissä''. Lyhyen ajan renkaat olivat vain marginaalisesti laakereitaan suurempia, mutta tuo muoti on jo mennyt ohi ja renkaat ovat halkaisijaltaan useimmiten 50–57 mm. Dekit on edelleen useimmiten liimattu vaahteraviiluista (yleisimmin kanadanvaahterasta), mutta kiinnostus korkean teknologian komposiittimateriaaleja kohtaan on kasvanut hieman niiden hintojen halvetessa.
 
Vuosituhannen lopussa rullalautailu oli maailmanlaajuisesti suosittua ja Suomessakin lajin harrastajia oli epävirallisten tietojen mukaan kymmeniä tuhansia. Kaupallisuus ja suuret kansainväliset yritykset ottivatkin rullalautailun valikoimiinsa, ja Suomessakin tavalliset urheilukaupat tarjosivat lajin harrastajille tuotteita laudoista kenkiin.
 
Vuonna 2000 rullalautailun aallonharjat ja -pohjat näyttävät tasoittuneen ja rullalautailusta on kehittynyt tunnettu harrastus. Tätä nykyä Suomessakin on paljon yli kymmenen vuotta lajia harrastaneita. Heistä kenties parhaiten menestynyt on [[Arto Saari]], joka viettää nykyisin kesänsä kuvaten elokuvia ympäri maailmaa. Suomesta on lähtenyt maailmalle muitakin rullalautailijoita, kuten [[Jani Laitiala]], Janne Saario, Benjamin Hyppönen, Eero Anttila ja Marius Syvänen.
 
== Slangi ==
 
Rullalautailun ja muihin moneen muuhun [[extreme]]-lajiin kuuluu lajille ominainen [[lautailuslangi]].
 
== Rullalautailun kuvaaminen ==
 
[[Kuva:Skateboard videography.jpg|thumb|250px|Rullalautailutemput videoidaan yleensä [[MiniDV]]-kameralla käsivaralta, usein käytetään myös [[objektiivi|kalansilmäobjektiivia]].]]
[[Tiedosto:Usmcskateboard.jpg|thumb|200px|Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas kantaa rullalautaa kaupunkisodankäynnin harjoituksessa ]]
Rullalautailutemppujen tallentaminen [[video]]lle tai [[valokuva]]ksi on ilmiö, joka on ollut osa rullalautailua sen alkuajoista saakka. Nykyisin lähes jokaisessa rullalautailuyhteisössä on ainakin yksi henkilö, joka omistaa videokameran ja kulkee mukana taltioimassa temppuja. Kuvattu materiaali koostetaan yleensä rullalautailuvideoksi, joka näytetään kavereille tai siirretään esimerkiksi [[internet]]iin muiden lajin harrastajien nähtäväksi.
 
Rullalautailuvideon kesto vaihtelee tavallisesti kymmenen minuutin ja tunnin välillä. Tyypillisesti rullalautailuvideo on jaettu osiin siten, että kunkin videolla esiintyvän rullalaitailijan taidonnäytteet muodostavat noin viiden minuutin mittaisia kokonaisuuksia eli ''partteja'' (=engl. ''part'', osa).
 
Amatöörimäisien kaveriporukoiden tekemillä videoilla on useita tunnusomaisia piireitä, jotka on usein matkittu joko toisista samanlaisista elokuvista, tai sitten ammattilaiselokuvista. Erilaisten objektiivilisäkkeiden käyttö kotikäyttöön tarkoitetuissa videokameroissa on tyypillistä; erityisesti kalansilmälisäkkeet ovat suosittuja. Kyseessä on paitsi tyylikeino, myös tapa saada rullalautailija kuvaan kuvattaessa läheltä. Kuvaaja seuraa usein rullalautailijaa vierestä tai takaa omalla rullalaudallaan, kalansilmäobjektiivi kameraan kiinnitettynä. Laudalla seuraamiseen tarvitaan mahdollisimman laaja kuva-ala, ettei tärinää syntyisi, ja että kuvattava mahtuisi kunnolla kuvaan. Sammakkoperspektiivin avulla rullalautailija mahtuu kokonaan kuvaan, jopa vajaan metrin päässä linssistä. Tällöin pelkkä kameralla osoittaminen riittää onnistuneeseen rajaukseen, eikä kuvaajan tarvitse katsoa lainkaan kameraan, se helpottaa kuvausta. Sammakkoperspektiivi on hyvin suosittu kuvakulma muulloinkin kuin vauhdista kuvattaessa. Laudantasolta kuvattuna temput näkyvät hyvin, ja hypyt korostuvat. Lisäksi linssien vääristämiä etäisyyksiä käytetään hyväksi, temput saadaan siten näyttämään korkeammilta tai pidemmiltä, toisaalta väärinkuvattuna tulos voi olla täysin päinvastainen. Myös ilman lisäkkeitä kuvattaessa usein pyritään valitsemaan kuvakulma jossa rullalautailijan suorittama ajolinja näyttäisi mahdollisimman hurjalta. Kumminkin kalansilmän apuun luotetaan rullalautailuelokuvissa enemmän kuin normaalikuvaan. Harrastelijoiden keskuudessa kalansilmän vakiinnuttamaan yleisilmeeseen saatetaan pyrkiä pelkästään tyylin ja tavan vuoksi, ilman sen kummempia tavoitteita temppujen näyttävyyden parantamisesta. Myös kalansilmän liikakäytöstä puhutaan, mutta harvoin näkee rullalautailuelokuvaa ilman vääristäviä objektiiveja. Ammattilaisten käytössä on lähes yksinomaan suurella 0.3x kertoimella varustettuja kalansilmälisäkkeitä. Näiden optiikka on niin hyvää, ettei vääristävää tynnyriefektiä lukuun ottamatta kuvan laatu heikkene kuten monissa harrastelijoiden objektiiveissa.
 
[[Musiikki]] on tärkeä osa rullalautailuvideoita. Monia rullalautailuvideoita voi luonnehtia musiikkielokuvamaisiksi. Kuva ja ääni on sovitettu yhteen käyttäen apuna esimerkiksi hidastuksia, nopeutuksia ja erilaisia siirtymiä.
 
Rullalautailuvideot voidaan jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään:
*ammattilaisten tekemät rullalautailuvideot, jotka ovat osa rullalautatuotteiden markkinointia
*harrastajien itse tekemät rullalautailuvideot
 
Tunnettua suomalaista ''Captured Videomagazine'' -rullalautailuvideojulkaisua on tehty harrastajavoimin säännöllisesti vuodesta 1999 alkaen. Amerikkalainen ''411VM'' on ilmestynyt säännöllisesti vuodesta 1993. Kuuluisia ammattilaisten tekemiä rullalautailuvideoita ovat mm. [[Flip]]in ''Sorry'', [[Birdhouse company|Birdhousen]] ''The End'', [[Emerica]]n ''This is skateboarding'' ja hiljattain suureen suosioon noussut Lakai "Fully Flared". Nykymuotoisen skeittauksen ja rullalautailukuvauksen isänä voidaan pitää [[Blind company|Blind]] [[Video Days]] -videota (vuodelta [[1991]]), jonka on ohjannut [[Spike Jonze]].
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Skateboarding|Rullalautailu}}
* http://www.rullalauta.fi - Suomen rullalautaliitto
* http://www.nolla.net - Nolla.net - Rullalautailuyhteisö verkossa
* http://www.lamina.fi - Lamina - Suomen suurin rullalautailukauppa
* http://www.skatesm.net - Skate sm - Rullalautailun sm-kilpailut vuosittain
* http://www.captured.fi - Captured - rullalautailuvideo ja televisio-ohjelma (Nelosella keväällä 2005 ja 2006)
* http://www.hangup.fi - Hangup - suomalainen rullalautailulehti.
* http://www.boardstock.fi - Kotkassa sijaitseva rullalautailukauppa, myös verkkokauppa
 
[[Luokka:Rullalautailu|*]]