Ero sivun ”Triklosaani” versioiden välillä

Triklosaani on huoneenlämpötilassa valkoisena jauheena esiintyvä [[orgaaninen yhdiste]], jonka [[sulamispiste]] on noin 55—57 [[celsius]]astetta. Sillä on lievä aromaattinen, [[fenoli]]n kaltainen tuoksu. Triklosaani on kloorattu [[aromaattinen yhdiste]], jolla on sekä [[eetteri|eetterin]] että fenolin [[funktionaalinen ryhmä|funktionaaliset ryhmät]]. Kemiallinen kaava on [[Hiili|C]]₁₂[[Vety|H]]₇[[Kloori|Cl]]₃[[Happi|O]]₂ ja [[moolimassa]] 289,9 [[gramma|g]]/[[mooli|mol]]. Triklosaanin [[CAS-numero]] on 3380-34-5.

Triklosaani on heikosti veteen liukenevaa, mutta liukenee [[etanoli]]in, [[dietyylieetteri]]in ja vahvoihin [[emäs]]liuoksiin kuten 1-mooliseen [[natriumhydroksidi]]in useiden muiden fenolien tavoin. Triklosaanin [[CAS-numero]] on [3380-34-5].

Vuonna [[1998]] [[Nature]]-lehden elokuun 6. päivän numerossa oli mm. tohtori Stuart Levyn kirjoittama artikkeli, jossa varoiteltiin liiallisen triklosaanin käytön johtavan mahdollisesti bakteerien vastustuskykyyn. WWF:n mukaan tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet triklosaanin aiheuttavan haitallisia vaikutuksia vesistöissä. Metyylitriklosaania[[Metyylitriklosaani]]a (C₁₃H₉Cl₃O₂, CAS-numero 4640-01-1) muodostuu, kun triklosaani hajoaa biologisesti jätevesiä käsiteltäessä. Tämä triklosaanin hajoamistuote on paljon pysyvämpi ja kertyy helpommin eliöihin kuin itse triklosaani. Triklosaania on havaittu Yhdysvalloissa puroissa ja joissa, jätevesissä ja sellaisten järvien kaloissa, joihin lasketaan kotitalouksien jätevesiä. Sen on osoitettu myös olevan myrkyllistä leville. Saippuoissa ja astianpesuaineissa käytetyn triklosaanin on osoitettu reagoivan klooratun vesijohtoveden kanssa ja synnyttävän näin kloroformia[[kloroformi]]a (CHCl₃). Auringonvalo puolestaan voi muuttaa jätevesipäästöjen triklosaanin dioksiineiksi. [[Dioksiinit]] ovat hyvin myrkyllisiä kemikaaleja, jotka häiritsevät hormonitoimintaa ja voivat aiheuttaa syöpää.