Wikipedia

Ero sivun ”Polyyppieläimet” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Norr (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
5 009 muokkausta
perusteita, ref.
Norr (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
5 009 muokkausta
rakenteesta / Tirri
Rivi 11:
| alakunta =
| pääjakso = [[Polttiaiseläimet]] ''Cnidaria''
| luokka = Polyyppieläimet<br>'''Polyyppieläimet''Hydrozoa' ''Hydrozoa''
| luokka_auktori = [[Richard Owen|Owen]], 1843
| wikispecies = Hydrozoa
| commonscat = Hydrozoa
}}
'''Polyyppieläimet''' tai ''hydropolyypit'' (''Hydrozoa'') on noin 23 700500 tunnettua lajia käsittävä [[Polttiaiseläimet|polttiaiseläinten]] [[pääjakso]]on (''Cnidaria'') kuuluva eläinluokka. Monien polyyppieläinten elämänkaaressa vuorottelee kaksi erilaista ja erinäköistä elomuotoa, pohjaan kiinnittynyt [[polyyppi (eläintiede)|polyyppi]] ja vapaana uiva meduusa - samoin kuin [[meduusat|varsinaisten meduusoidenkin]] luokassa. JoiltakinMonilta polyyppieläinlajeiltapolyyppieläinrymiltä meduusavaihe kuitenkin puuttuu, ja ne elävät vain pohjaan kiinnittyneinä polyyppeina. Toisaalta on myös rymiä joilta polyyppivaihe puuttuu. Polyyppieläinten meduusavaihetta sanotaan ''hydromeduusaksi''.
 
Polyyppieläimet ovat etupäässä merieläimiä, mutta myös sisävesissä tavataan joitakin lajeja.
Polyyppieläimet ovat etupäässä merieläimiä, mutta myös sisävesissä tavataan joitakin lajeja. Polyyppieläinten polyyppivaihe on joillakin lajeilla yksittäin elävä organismi (esim. [[lampipolyyppi]] ''Hydra''), toisilla lajeilla polyypit taas muodostavat toisiinsa ketjuttuneita runkokuntia, joissa yksittäisillä polyypeilla voi olla erilaistuneita tehtäviä, kuten saalistus tai lisääntyminen (esim. [[murtovesipolyyppi]] ''Cordylophora''). Saalistavilla yksilöillä on polttiaisolulliset pyyntilonkerot, lisääntyvillä taas ei. Runkokunnan yksilöillä on yhteinen ruuansulatusontelo, ja niitä voi peittää yhteinen [[proteiini|proteiineista]] ja [[polysakkaridi|polysakkaridieistä]] rakentunut suojus, ''theca''. Joskus runkokunnat voivat olla myös vapaasti uivia, kuten [[portugalinsotalaiva]]lla.▼
 
==Rakenne==
 
▲Polyyppieläimet ovat etupäässä merieläimiä, mutta myös sisävesissä tavataan joitakin lajeja. Polyyppieläinten polyyppivaihe on joillakin lajeilla yksittäin elävä organismi (esim. [[lampipolyyppi]] ''Hydra''), toisilla lajeilla polyypit taas muodostavat toisiinsa ketjuttuneita runkokuntia, joissa yksittäisillä polyypeilla voi ollaon erilaistuneita tehtäviä, kuten ravinnonotto (ravinnonnottopolyypit eli ''gastrotsooidit''), saalistus taija puolustaminen (''daktylotsooidit'') ja lisääntyminen (esim''gonotsooidit''). Esimerkkinä tällaisesta runkokuntapolyypista on [[murtovesipolyyppi]] (''Cordylophora''). Saalistavilla yksilöilläpolyyppiyksilöillä on polttiaisolullisetpolttiaissolulliset pyyntilonkerot, lisääntyvillä taas ei. Runkokunnan yksilöilläyksilöiden onruuansulatus- yhteineneli ''gastraaliontelot'' ovat yhteydessä toisiinsa ''keenosarkki''-putkiston ruuansulatusontelokautta, ja niitäyksilöitä voi peittää yhteinen [[proteiini|proteiineista]] japutkimainen [[polysakkaridi|polysakkaridieistäkitiini]] rakentunut suojus, ''thecaperisarkki''. JoskusRunkokunnan runkokunnatyksittäisä voivatpolyyppeja ollataas myösvoi vapaastisuojata uiviaoma kitiinituppensa tai -kuppinsa, kutenlisääntumispolyypilla [[portugalinsotalaiva]]lla''gonoteekki'', ravinnonottopolyypilla ''hydroteekki''.
 
Runkokunnat voivat olla myös vapaasti uivia, kuten [[portugalinsotalaiva]]lla.
 
==Lisääntymiskierto==
Polyyppieläimet ovat kaksisukuisia, toisin sanoen niillä on erilliset naaras- ja koirasyksilöt. Niillä lajeilla, joilla on meduusavaihe, meduusat ovat suvullisesti lisääntyviä eläimiä. Naaras- ja koirasmeduusat laskevat sukusolunsa veteen, jossa tapahtuu hedelmöitys ja syntyy vapaana uiva ''planula''-toukka. Toukka kiinnittyy ennen pitkää pohjaan, ja siitä kehittyy polyyppi. Polyypit puolestaan lisääntyvät suvuttomasti: niistä kuroutuu uusia meduusoja. Meduusattomilla lajeilla lisääntymispolyypit, gonotsooidit, tuottavat suoraan sukusoluja. Peruselinkierrosta on erilaisia muunnelmia.
 
==Lähteitä==
==Aiheesta muualla==
*Peter Schuchert: [http://www.ville-ge.ch/mhng/hydrozoa/hydrozoa-directory.htm The Hydrozoa directory]. Muséum Genève.
*{{kirjaviite|Tekijä=Tirri, Rauno ym. |Vuosi=2001|Nimeke=Biologian sanakirja|Julkaisija= Otava|Tunniste=ISBN 951-1-17618-8}}
{{Tynkä/Eläin}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Polyyppieläimet”